MML Marjut Turtiainen kehitti väitöstutkimuksessaan satomalleja, joiden avulla voidaan ennustaa Suomen tärkeimpien luonnonmarjojen, mustikan ja puolukan, satoa erilaisissa metsiköissä. Mallit mahdollistavat luonnonmarjojen tuotoksen ja hyödyn arvioimisen osana metsäsuunnittelua. Satomallit kertovat, kuinka erilaiset metsänkäsittelytoimenpiteet vaikuttavat marjasatoihin. Tutkimus koostuu viidestä eri osatutkimuksesta ja siinä hyödynnettiin viittä eri tutkimusaineistoa.

Tutkimuksessa kehitetyt mallit osoittavat, että harvennushakkuilla voidaan lisätä sekä puolukan että mustikan satoa. Avohakkuun seurauksena mustikkasadot romahtavat, mutta puolukka marjoo hyvin myös uudistusaloilla. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että kokeneilla marjastajilla on asiantuntemusta, jota kannattaa käyttää satomallien kehittämisessä.

Mustikoita uudistuskypsissä metsissä – puolukoita kuivahkoilla kankailla

Tutkimuksen mukaan tuoreet ja kuivahkot kankaat ovat satoisimpia mustikkamaita. Mitä vanhempi metsä, sitä enemmän mustikkaa saadaan. Eniten mustikoita on uudistuskypsissä, harvahkoissa metsissä. Se, miten metsikön puulaji vaikuttaa mustikan tuotokseen, on hieman epäselvää. Yleensä mustikat kuitenkin viihtyvät ja tuottavat hyvän sadon havupuuvaltaisissa metsiköissä.

Kuva: Itä-Suomen yliopisto
MML Marjut Turtiainen

Puolukka on harvojen ja valoisien mäntykankaiden laji, mikä ilmeni selvästi myös väitöskirjatyön tuloksista. Kasvupaikoista kuivahkot ja sitä kuivemmat kankaat ovat parhaita puolukkamaita. Näillä kasvupaikoilla metsikön kehitysvaiheen ja puolukan tuotoksen väliset riippuvuudet eivät olleet samanlaisia eri osatutkimuksissa. Joidenkin osatutkimusten mallit korostavat avohakkuualueiden, pienten taimikoiden ja siemenpuumetsiköiden satoja, kun taas toisten osatutkimusten mallit antavat hyviä satoja paitsi kiertoajan alun metsiköille, myös harvoille uudistuskypsille metsiköille. Tätä asiaa on syytä selvittää vielä jatkotutkimuksin.

Osa laadituista malleista perustui maastossa tehtyihin marjasatomittauksiin ja osassa hyödynnettiin asiantuntijoiden näkemyksiä. Asiantuntemuksen mallinnus osoittautui varteenotettavaksi keinoksi laatia satomalleja eri luonnonmarjalajeille. Tämä havainto rohkaisee käyttämään hyväksi asiantuntijoiden näkemyksiä, kun myös muita metsien hyötyjä mallinnetaan.

MML Marjut Turtiaisen metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Modelling Bilberry and Cowberry Yields in Finland: Different Approaches to Develop Models for Forest Planning Calculations tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 10.4.2015.

Vastaa