Koodaus on tulossa opetussuunnitelmiin vuonna 2016. Mistä koodauksessa on oikein kyse, halutaanko kaikista koululaisista nyt koodareita, entä miten opettajat saavat tämän uuden tekniikan haltuun?
Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään Innokas-hankkeessa, joka levittää tietoa koodauksesta ja uudesta opetussuunnitelmasta opettajille.

Opettajat ovat olleet innostuneita ja kiinnostuneita aiheesta ja ymmärtäneet, ettei tässä olla lopulta niin mahdottoman vaikean asian äärellä.

Kuva: Kimmo Salvén
Innokas-koordinaattori Minna Kukkonen.

– Kun lähdetään ajattelun taidoista liikkeelle pienin askelin visuaalisen ohjelmoinnin kautta eteenpäin, se on tullut ymmärettäväksi ja helpottaa opettajien taakkaa siitä miten voi edetä itsekin, ja tulee sellainen olo, että kyllä mä osaan ja kyllä mä pystyn, kertoo Innokas-koordinaattori Minna Kukkonen.

Kyse ei ole vain koodauksesta, vaan ennemminkin siitä, miten koodi ja teknologia ovat läsnä arjessamme. Suuri osa päivittäin käyttämistämme laiteista käyttää jonkinlaista koodia, laitteiden logiikkaa avaava ajattelutapa helpottaa pärjäämistä teknologisten laitteiden kanssa, ihan arjessakin. Puhumattakaan niistä ongelmatapauksista, tai todellisesta koodauksesta.

– Me haastamme ohjelmalliseen ajatteluun ja lähdemme hyvin pienestä liikkeelle. Lähdetään miettimään erilaisia ongelmia, pala palalta miettimään sitä, millainen algoritmi, millainen suoritusjärjestys siinä ongelmanratkaisussa on, jotta me päästään siihen tavoitteeseen ja saadaan se ongelma ratkaistua. Pienin askelin, pienin paloin eteenpäin, Kukkonen kuvailee.

Joitain opettajia koodauksen tuleminen opetussuunnitelmaan voi huolettaa, vaikkakin tässä tapahtumassa nähdyt opettajat ovat juuri niitä, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita ja jopa silminnähden innostuneita.

– Olemme lähteneet tukemaan toinen toisiamme, tekemään tiimityötä ja viemään sitä ajattelua ohjelmallisen ajattelun suuntaan myös opettajilla. Sitten lähdetään yhdessä suunnittelemaan sitä koulun oppimispolkua. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle siitä, että tullaan mielellään tiimeinä tai ainakin kollegan kanssa, jolloin on heti tukiverkosto lähellä, Kukkonen taustoittaa opettajille tarjottavaa tukea.

 

Videossa yllä alakoulun ekaluokkien luokanopettajien Taina Niskasen ja Piia Väisäsen taidonnäyte robotiikan ja koodauksen saralla.

Särkiniemen koulun oppilaat tykkäävät roboteista

Aivan uutena asiana koodaus ei kaikkiin kouluihin tai kaikille opettajillekaan tule, esimerkiksi Särkiniemen alakoulussa Kuopiossa on aiheen parissa annettu opetusta jo jonkin aikaa. Innokas-hankkeen kuopiolainen aluekoordinaattori ja Särkiniemen koulun opettaja Juho Laitinen kertoo, että koodauksen ja robotiikan opiskelu kouluissa innostaa oppilaita.

Kuva: Kimmo Salvén
Innokas-aluekoordinaattorina toimiva Särkiniemen koulun opettaja Juho Laitinen esittelee oppilaiden tekemiä robotteja.

– Kyllä siinä hirveästi on innokkuutta. Varmasti enemmänkin pystyisi näitä käyttämään ja ohjelmointia ja robotiikkaa opettamaan, pitää tietenkin haarukoida sopivat tunnit ja aikataulut, Laitinen kertoo.

Vaikka koodaus ei olekaan vielä opetussuunnitelmassa, aiheelle on löytynyt tilaa tuntikehyksestä. Kun vain keksii tapoja, miten koodaus ja kulloinenkin oppiaine saadaan luontevasti liitettyä toisiinsa.

– Matematiikassa tulee paljon ajatteluntaitoja ja loogista päättelyä, äidinkielessä robotiikassa tulee ryhmätyötaitoja, esimerkiksi vappujuhlan yhteydessä pidettiin esittelyt ja tehtiin mainoskyltit omille roboteille jolloin tuli kuvataidetta, käsitöissä pystyy hyödyntämään kun robotiikassa tulee mekaniikkaa. Mielikuvituksesta se on kiinni, mutta yllättävän moneen juttuun sen saa yhdistettyä, Laitinen kuvailee.

Innokas-hankkeen Kiinnostaako koodaus ja robotiikka -kiertue piipahti marraskuussa Kuopiossa, kävimme katsomassa, miten opettajia koodaukseen prepataan:

kuuntele Kesto: 28’21”

Innokas-verkoston toimintaa koordinoivat Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Espoon kaupunki yhteistyössä alueellisten koordinaattoreiden kanssa. Lisäksi osakoordinaattoreina toimivia kouluja löytyy Espoosta, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Kontiolahdelta, Kuopiosta, Lappeenrannasta, Larsmosta, Oulusta ja Rovaniemeltä. Osakoordinaattorit toimivat omalla alueellaan ohjaajina, kouluttajina ja suunnannäyttäjinä.

Katso myös:

Innokas-hanke

Koodi2016: Miten OPS muuttuu?

Koodiaapinen

Vastaa