Ampiainen kertoo ympäristön tilasta

Ampiaisista on riittänyt kuluneena kesänä paljon puhetta. On kuultu häiriköivistä ja aggressiivisista ampiaisista, jotka ilmaantuvat suurina joukkoina pihoille ja parvekkeille ihmisten riesoiksi.

Julkisuudessakin paljon ampiaisten käyttäytymistä ja runsasta esiintyvyyttä kommentoinut apulaisprofessori Jouni Sorvari toivoo, että ampiaisiin suhtauduttaisiin muutenkin kuin vain häiriköinä.
– Ampiaiset ovat mitä suurimmissa määrin myös hyötyeläimiä, Sorvari muistuttaa.

Myös ampiaistietämyksessämme on kosolti parantamisen varaa. Tiesittekö esimerkiksi, että Suomessakin elelee kaikkiaan 13 eri lajia ampiaisia?

– Eri ampiaislajien elintapojen kirjo on huomattava. Usein yleistetään sanomalla että ampiainen sitä ja ampiainen tätä, mutta lajien välillä on huomattavia eroja esimerkiksi yhteiskunnan koon ja eliniän suhteen.

Ekologinen tutkimus vähäistä

Myös tutkimusrintamalla on ollut kovin hiljaista, sillä ampiaisiin liittyvää ekologista tutkimusta on Suomessa tehty varsin vähän. Jouni Sorvari kertoo, että ampiainen olisi hyvä indikaattori ympäristön tilan arviointiin.

– Kun tutkitaan ampiaisten kannan vuotuista vaihtelua, tutkitaan myös miten se liittyy sääoloihin, sääolot taas liittyvät ilmastoon ja ilmasto liittyy ilmastonmuutokseen. Ampiaiset voivat olla hyviä ilmastonmuutoksen tutkimuksessa ja vaikkapa saastumisen tiimoilta. Ampiaiset ovat sekä petoja että syövät myös mettä ja tätä kautta voivat saada ympäristömyrkkyjä sisuksiinsa. Niitä siis voidaan käyttää kemiallisissa analyyseissa ja selvittää, mitä ympäristöstä löytyy, Sorvari kertoo.

Mutta mikä on ampiaisen elämäntehtävä? Entä pitääkö Suomessa pelätä tappaja-ampiaiseksi tituleerattua saksanampiaista? Kuuntele apulaisprofessori Jouni Sorvarin haastattelu:

kuuntele Kesto: 24’52”

Vastaa