Filosofiakahvila

Filosofiakahvila tarjoaa aivoille ajateltavaa. Alustukset on taltioitu yhteistyössä kuopiolaisen filosofian lukupiirin ja Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Adam Smith ja moderni yhteiskunta

Nykyaikaisen taloustieteen isänä tunnettu, 1700-luvulla elänyt Adam Smith oli skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1776 julkaistu Kansojen varallisuus. Dosentti Juhana Lemetti käsittelee Filosofiakahvilassa Smithin taustoja ja käsityksiä moraalifilosofiasta sekä yhteiskuntafilosofiasta ja taloudesta.
Anna Tuomikoski

Velkaantunut ihminen

Maurizio Lazzaraton teos "Velkaantunut ihminen" käsittelee kaikkialle lonkeroitaan ulottavan velan vaikutuksia velanottajiin ja kertoo velasta pelottavan tehokkaana hallinnan ja kontrollin keinona. Tätä aihetta lähestyi filosofiakahvilassa teoksen suomentanut kääntäjä Anna Tuomikoski.

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Taide käsityöläisyytenä ja käsitteellisenä ajatteluna

Millaista tietoa kuuluu taiteen ja käsityön tekemiseen, millaista on taiteen ja käsityön filosofia? Entä mitä on taiteellinen tutkimus? Voiko taidealojen vuosituhannen vaihteessa esiin noussut tohtoritehtailu romahduttaa tieteen tason? Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin Filosofiakahvilassa FT, tutkija, kuvatailteilija Jyrki Siukosen alustuksessa.

Kirkon usko ja tieteellinen maailmankuva

Millainen on uskon ja tieteen välinen suhde? Usein ajatellaan, että ne ovat keskenään jyrkästikin ristiriidassa. Filosofiakahvilassa oman näkemyksensä asiaan toi Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.

Talouden logiikka vs. taiteen logiikka

Miten taide ja kapitalismi on sovitettavissa yhteen, voiko ne sovittaa ilman talouden ja taiteen logiikoiden yhteentörmäystä? Saneleeko talous taiteilijan vapautta? Näitä kysymyksiä pohti tai­teen­so­si­o­lo­gi­an pro­fes­so­ri Erk­ki Sevänen Filosofiakahvilassa.

Ateismi yhteiskunnallisena ilmiönä

Filosofiakahvilan kevään viimeisessä tapahtumassa keskusteltiin ateismista, tilaisuuden alustajana toimi FT, uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Taira. Hän ei halua pohtia filosofisesta näkökulmasta onko ateismi oikeutettu kanta, tai mikä on oikea, analyyttinen ateismin määritelmä, ennemminkin hän lähestyy ateismia yhteiskunnallisena ilmiönä.

Onnellisuudet ja hyvä elämä

Toimiiko onnellisuus elämän päämääränä? Filosofiakahvilassa Kuopiossa puhuttiin syksyllä hyveistä ja onnellisuudesta. Frank Martela Aalto yliopistosta ja Filosofia-akatemiasta puhui Filosofiakahvilassa otsikolla Onnellisuudet ja hyvä elämä.

Tuoreimmat