Maailmassa on ällistyttävä määrä velkaa. Vuonna 2014 maailman kokonaisvelaksi arvioitiin 275 biljoonaa euroa. Italialaissyntyinen filosofi ja sosiologi Maurizio Lazzarato kirjoitti vuonna 2011 teoksen “Velkaantunut ihminen”. Kirja käsittelee kaikkialle lonkeroitaan ulottavan velan vaikutuksia velanottajiin ja kertoo velasta pelottavan tehokkaana hallinnan ja kontrollin keinona.

Filosofiakahvilassa Kuopiossa kävi vieraana kääntäjä Anna Tuomikoski, joka on kääntänyt tämän kyseisen teoksen suomeksi – hän lähestyy alustuksessaan velkaa Lazzaraton teoksen kautta.

– Lazzaraton kirjassa mielenkiintoista on se, miten hän käsittelee velkaa, ei niinkään taloudellisena suhteena, vaan valtasuhteena, Tuomikoski toteaa.

Lazzaraton mukaan velka on noussut keskeisimmäksi yhteiskuntaamme määrittäväksi tekijäksi.    Vaikkei meillä olisikaan henkilökohtaista velkaa, meillä on velkaa esimerkiksi valtion tai kunnan ottaman velan kautta.

Jatkuvan kasvun maailmassa paradoksiksi muodostuu se, että työntekijän ja tuensaajan on ansaittava ja pärjättävä mahdollisimman pienellä summalla jotteivat kustannukset nostaisi tuotteiden hintoja. Tuotteiden myynnin näkökulmasta kuluttajien pitäisi kuitenkin ostaa mahdollisimman paljon, jotta tuotteille olisi kysyntää. Onkin selvää, ettei kulutuskysyntä voi nojata enää vain palkkatuloihin, vaan kasvua rakennetaan velalla.

Velka määrittää yhä voimakkaammin niin pääoman ja työn, kaupan ja kuluttajan kuin myös yhteiskunnan ja sen jäsenten välisiä suhteita.
– Tässä mielessä voidaan sanoa, että homo economicus on saanut uuden perillisen, on syntynyt homo debitor, velkaantunut ihminen.

Lazzaraton mielestä finanssitalouden sijaan pitäisikin alkaa jo puhua velkataloudesta.
– Termi kertoo, mistä velkataloudessa on lopulta kyse: korkotuloista pienelle eliitille ja loputtomasta velanmaksusta meille kaikille muille, Tuomikoski kiteyttää.

Kuuntele Tuomikosken puheenvuoro kokonaisuudessaan:

kuuntele Kesto: 63’04”


Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 7.4.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle

Filosofiakahvila

Filosofiakahvila syksy 2018, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Syksyn 2018 teemana on mieli. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Populismin nousu Euroopassa

Populismi on noussut esiin niin kotimaan kuin laajemminkin Euroopan politiikassa tällä vuosikymmenellä. Populismista keskusteltiin myös Kuopiossa kevään viimeisessä Filosofiakahvilassa, jossa kevään viimeisenä alustajana toimi populismitutkija Emilia Palonen.

Oikeusvaltion idea

Kontrolloiko valtio oikeutta, vai oikeus valtiota? Mitä yhteyksiä löytyy Trumpin maahantulokiellosta, Turkin hallituksen oikeusvaltiokäsityksestä ja Sipilän hallituksen lainvalmistelusta? Tätä pohti yli­o­pis­to­leh­to­ri Niko Soi­ni­nen Filosofiakahvilassa.

Eurooppa filosofisena ideana

Euroopan ideasta Filosofiakahvilaan saapui puhumaan Eu­roop­pa-tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Timo Miet­ti­nen, joka valotti alustuksessaan ajatusta yhtenevän Euroopan synnystä. Idea on peräisin jo satojen vuosien takaa.

Missä on moniarvoisuuden itäraja?

Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?

Filosofiakahvila kevät 2017, aikataulu ja aiheet

Filosofiakahvila jatkuu jälleen Kuopiossa. Kevään 2017 teemana on Eurooppa. Kuopion Filosofiakahvila kerää jälleen filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Alustukset taltioidaan ja julkaistaan soveltuvin osin Kantin verkkosivuilla.

Vastaa