Velkaantunut ihminen

Maailmassa on ällistyttävä määrä velkaa. Vuonna 2014 maailman kokonaisvelaksi arvioitiin 275 biljoonaa euroa. Italialaissyntyinen filosofi ja sosiologi Maurizio Lazzarato kirjoitti vuonna 2011 teoksen “Velkaantunut ihminen”. Kirja käsittelee kaikkialle lonkeroitaan ulottavan velan vaikutuksia velanottajiin ja kertoo velasta pelottavan tehokkaana hallinnan ja kontrollin keinona.

Filosofiakahvilassa Kuopiossa kävi vieraana kääntäjä Anna Tuomikoski, joka on kääntänyt tämän kyseisen teoksen suomeksi – hän lähestyy alustuksessaan velkaa Lazzaraton teoksen kautta.

– Lazzaraton kirjassa mielenkiintoista on se, miten hän käsittelee velkaa, ei niinkään taloudellisena suhteena, vaan valtasuhteena, Tuomikoski toteaa.

Lazzaraton mukaan velka on noussut keskeisimmäksi yhteiskuntaamme määrittäväksi tekijäksi.    Vaikkei meillä olisikaan henkilökohtaista velkaa, meillä on velkaa esimerkiksi valtion tai kunnan ottaman velan kautta.

Jatkuvan kasvun maailmassa paradoksiksi muodostuu se, että työntekijän ja tuensaajan on ansaittava ja pärjättävä mahdollisimman pienellä summalla jotteivat kustannukset nostaisi tuotteiden hintoja. Tuotteiden myynnin näkökulmasta kuluttajien pitäisi kuitenkin ostaa mahdollisimman paljon, jotta tuotteille olisi kysyntää. Onkin selvää, ettei kulutuskysyntä voi nojata enää vain palkkatuloihin, vaan kasvua rakennetaan velalla.

Velka määrittää yhä voimakkaammin niin pääoman ja työn, kaupan ja kuluttajan kuin myös yhteiskunnan ja sen jäsenten välisiä suhteita.
– Tässä mielessä voidaan sanoa, että homo economicus on saanut uuden perillisen, on syntynyt homo debitor, velkaantunut ihminen.

Lazzaraton mielestä finanssitalouden sijaan pitäisikin alkaa jo puhua velkataloudesta.
– Termi kertoo, mistä velkataloudessa on lopulta kyse: korkotuloista pienelle eliitille ja loputtomasta velanmaksusta meille kaikille muille, Tuomikoski kiteyttää.

Kuuntele Tuomikosken puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Kesto: 63’04”

Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 7.4.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle