Humanismin illat

Humanismin illat ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanistista keskustelua Pohjois-Savossa. Humanismin iltojen järjestäjinä toimivat Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto ja Snellman-kesäyliopisto (aiemmin Kuopion kesäyliopisto).

Psykologi Pirkko Lahti: Humanismi ihmistyössä

Pirkko Lahti valottaa Humanismin illat -luentosarjassa humanismin ja humanistisen elämänkatsomuksen merkitystä ja puhuu työssäjaksamisesta ja yhteiskunnan kuormittavuudesta. Hän toteaa, että suomalainen yhteiskunta on mennyt entistä enemmän kohti ongelma- ja oire-ajattelua. Haemme elämästä yhä enemmän ongelmia elämästä, työpaikasta, yhteisöstä, ylipäätään meitä ympäröivistä asioista.

Filosofi Tuomas Nevanlinna: Sivistys

Syksyn toisena Humanismin iltojen luennoitsijana oli filosofi Tuomas Nevanlinna. Hän luo kattavan läpileikkauksen sivistyksen ja ihmiskunnan historiaan. Luennossaan Nevanlinna kertoo sivistyksestä ja sivistyksen käsityksestä eri aikakausina, antiikin ajoista alkaen edeten muun muassa romantiikan ja renesanssin kautta nykyaikaan.

Kristiina Kouros: Ihmisoikeudet – kansainvälistä oikeutta vai moraalia?

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros saapui marraskuussa vanhaan kotikaupunkiinsa Kuopioon puhumaan ihmisoikeuksien käsityksistä. Humanismin illat -luentosarjassa puhunut Kouros lähestyi teemaa neljän tulokulman kautta; oikeudellisesta, poliittisesta, sosiologisesta ja moraalisesta näkökulmasta.

Professori Esko Valtaoja: Mistä tieteessä on kysymys?

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja erottaa luennossaan tiukasti tieteen ja filosofian toisistaan. Tieteentekijät eivät ole niinkään kiinnostuneita filosofiasta, vaan konkreettisista tosiasioista. Voidaanko tieteeseen luottaa? Onko tiede totta? Miksi tiede on niin tärkeää, miksi siitä on hyötyä ja mihin sitä tarvitaan? Muun muassa näitä kysymyksiä Valtaoja käsitteli Humanismin illat -luentosarjaan kuuluvassa luennossaan.

Professori Kari Uusikylä: Älykkyys, luovuus, viisaus

Kuopion kesäyliopisto järjesti syksyllä 2004 Humanismin illat -luentosarjan, jossa pohdittiin mm. älykkyyttä, sivistystä, rakkautta, sanojen käyttöä sekä muutoksessa olevaa perhettä ja työelämää. Älykkyys, luovuus ja viisaus ovat arvokkaita ominaisuuksia, mutta mitä kaikkea niihin sisältyy? Käsitteitä määrittelee Humanismin illat -luentosarjassa professori Kari Uusikylä.

Naiset, muoti ja valta

Naiset ovat olleet perinteisesti muodin suunnannäyttäjiä, mutta millaisia yhteiskunnallisia mullistuksia ja muutoksia vallan mekanismeissa on muodin avulla saavutettu? Tätä pohdittiin Minnan päivänä järjestetyssä Humanismin illat -sarjaan kuuluneessa tilaisuudessa. Katso myös kuvat Kuopion muotoiluakatemian opiskelijoiden muotinäytöksestä.

Kirjailija, toimittaja Yrsa Stenius: Valheesta ja totuudesta

Suositut Humanismin illat pyörähtivät jälleen käyntiin Kuopiossa. Humanismin illat -luentosarjan luennot ovat kaikille avoimia luentoja, joiden tarkoituksena on virittää ja edistää humanismista keskustelua Pohjois-Savossa. Kirjailija ja toimittaja Yrsa Stenius puhuu omassa luennossaan valheesta, sen eri muodoista ja pohtii elämää, kun valehdella ei saa mutta ilman valhettakaan ei oikein tule toimeen.

Eero Ojanen: Mitä on sivistys?

Filosofi Eero Ojanen puhuu Humanismin illat -luentosarjassa sivistysvaltion ideasta, jonka hän pohjaa snellmanilaiseen sivistyskäsitteeseen. Siinä juuri valtiolla oli olennainen ja positiivinen rooli. Snellmanilainen sivistysvaltion idea on ollut Suomen kannalta olennainen ja luennolla Ojanen pohtii mitä se voisi tänä päivänä tarkoittaa.

Erikoistoimittaja Erkki Toivanen: Terveet juuret aidon kansainvälistymisen edellytyksenä

Suositut Humanismin illat jatkuivat jälleen Kuopiossa. Syksyn ensimmäiseen tilaisuuteen vieraaksi saapui kuopiolaissyntyinen kosmopoliitti, erikoistoimittaja Erkki Toivanen. Hän toteaa luennossaan, että ollaan vielä kaukana siitä Euroopasta, jossa kansat asettaisivat EU:n yhteisen edun kansallisvaltioiden edun edelle, samalla tavoin kuin kansallisvaltioiden sisällä jo tänä päivänäkin toimitaan.

Rauha Minnan kanssa

Minna Canth ja kirkko, sen etunenässä silloinen piispa Gustaf Johansson, ajautuivat riitoihin 1880-luvulla. Canth arvosteli maallista kirkkoa kärkkäästi. Kyse ei ollut siitä etteikö Canth olisi ollut kristitty, vaan ennemminkin juuri siitä, että hän nimenomaan oli harras kristitty.

Tuoreimmat