Sairaalaklovni on ilon puolustaja

– Olemme sairaalassa lasta, nuorta, vanhempia ja henkilökuntaa varten. Se ilo on se merkityksellinen juttu, ei välttämättä edes nauru, vaan ilo. Se on kaiken perusta ja on hienoa saada puolustaa ja tuottaa sitä, kuvailee sairaalaklovnin työtä KukkaPutki Hetkinen eli sairaalaklovni Sirpa Taivainen-Ilmola.

Biologiset lääkkeet tuovat tehoa lääkehoitoon

– Paras esimerkki sairaudesta, joihin biologiset lääkkeet tepsivät on nivelreuma. Seuraavana tulevat tulehdukselliset suolistosairaudet ja kolmas hyvä esimerkki on psoriasis. Parhaimmillaan nämä lääkkeet melkein parantavat taudin eli potilaat saadaan oireettomiksi. Se on valtava edistysaskel entisaikoihin verrattuna, kertoo professori Hannu Raunio biologisten lääkkeiden eduista.

Huono uni heikentää lapsen psykologista hyvinvointia ja elämänlaatua

Miten teillä nukutaan? Hammaslääketieteen lisensiaatti, erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalko kysyy tätä ahkerasti hammaslääkärin tuoliin istahtavalta lapselta ja hänen perheeltään. Kysymys on tärkeä, sillä moni lapsi kärsii turhaan unenaikaisten hengityshäiriöiden aiheuttamista ongelmista.

Kaihileikkaus parantaa elämänlaatua

Kaihileikkaus on niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla yleisin kirurginen toimenpide. Suomessa leikkauksia tehdään vuosittain yli 50 000. LL Susanna Porela-Tiihonen selvitti tuoreessa väitöstutkimuksessaan kaihileikkkattujen potilaiden tyytyväisyyttä hoitoonsa ja leikkauksen tulokseen.

Tiedebussi: aihiolääkkeet

Itä-Suomen yliopiston tiedebussissa puhutaan lääkekehityksestä, aihiolääkkeestä, lääkeaineiden kohdentamisesta ja lääkkeen matkasta elimistössämme. Dosentti Kristiina Huttunen kertoo myös kuinka hänestä tuli tutkija ja miksi juuri farmasian ala?

Elintavoilla vaikutusta kognitioon ja metaboliseen oireyhtymään

Elinikämme pitenee ja elämme pitkälle vanhuuteen yhä parempikuntoisina. Samalla kärsimme kuitenkin yleistyvistä elintapoihin liittyvistä ongelmista, kuten metabolisen oireyhtymän tuomista riskitekijöistä ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisestä. Tältä osin tiederintamalla on kuitenkin hyviä uutisia.

Ravitsemusosaaminen yhdenmukaiseksi sairaanhoitajien koulutuksessa

Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry on palkinnut Ravitsemustekona 2015 aloitteen, jonka ansiosta sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen ravitsemushoitoon liittyen määritellään samansisältöiseksi koko Suomessa. Aloitteen myötä ravitsemushoito on kirjattu valtakunnallisiin vähimmäisosaamisvaatimuksiin kliinisen hoitotyön osuuteen.

KYS: perhepesä luo uutta hoitokulttuuria

– Tavoitteena laajemminkin on se, että hoitotyö ei olisi niin hoitajalähtöistä, vaan enemmän asiakaskeskeistä ja perheistä lähtöisin olevaa. Jokaisen yksilölliset tarpeet otetaan huomioon, kertoo osastonhoitaja Mia Tabell KYSin naisten osaston synnytysvuodeosaston Perhepesämallista.

Voiko kuntosaliharjoitteluun liittyä terveydellisiä riskejä?

Mitä kuntosaliharjoittelun jälkeen tulisi syödä ja ennen kaikkea milloin, jotta lihasten rakentuminen ja vahvistuminen käynnistyisi toivotulla tavalla? Entä voiko kovatehoiseen voimaharjoitteluun liittyä terveydellisiä riskejä?

Terveysliikunta: yksilöllisyyttä voimaharjoitteluun

Liikunta tuo terveyshyötyjä, mutta samanlaisella harjoitteluohjelmalla treenaavan kaverin lihakset ja voima voivat kasvaa täysin eri tahtia kuin toisen. – Joillakin lihakset ja voimat kasvavat paljonkin, joillakin ei juuri laisinkaan, toteaa ylipistotutkija Juha Ahtiainen. Miksi lihakset ja voima eivät kasva kaikilla?

Tuoreimmat