Ennustaako lapsen kasvutapa terveyttä?

Lapsen kasvun seuraaminen on tärkeää, sillä kasvun aikana havaituilla hälytysmerkeillä voidaan ennakoita myöhempienkin ikävuosien terveyttä. Hälytysmerkkejä ovat muun muassa lapsen paino, veren rasva-arvot, vyötärönympärys sekä verenpaine.

Onko hyaluronaanista kaikkien alojen ihmeaineeksi?

Mikä on se ihmeaine, jolla pidät ihosi nuorena ja rypyttömänä, saat plastiikkakirurgin avustamana täyteläiset huulet ja voitelet nivelesi lisäravinteella toimivaksi? Kyseessä on esimerkiksi ihovoiteesta löytyvä hyaluronaani, johon on ladattu viime vuosina huikeasti odotuksia.

Lasten ylipainoon tartuttava topakammin

Ylipainoinen lapsi on todennäköisesti myös ylipainoinen aikuinen. – Ylipainolla on vahva taipumus seurata ja pahentua aikuisikään ja sen lisää riskiä kansansairauksille, eli tyypin 2 diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille, kertoo aiheesta juuri väitellyt LL Anna Viitasalo.

Kananmunien syönti voi pienentää diabetesriskiä

Tuoreen tutkimuksen mukaan kananmunien syönti on yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin sekä matalampaan veren glukoosipitoisuuteen. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa mukana olevilla miehillä jotka söivät viikossa noin neljä kananmunaa, riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli 37 prosenttia pienempi kuin miehillä jotka söivät vain yhden kananmunan viikossa.

Ohran kuoresta on moneksi

Ohra on tuttu viljelyskasvi, joka maistuu muun muassa leivässä ja puurossa. Ohran kuoresta löytyy kuitenkin yllättävän kiinnostavia aineita, joista voidaan tulevaisuudessa tehdä korkean lisäarvon tuotteita kasviensuojelukäytöstä aina auton renkaiden ominaisuuksien parantamiseen sekä jopa avaruussukkuloiden lämpösuojalevyihin saakka.

Ylä-Herttualalle jo toinen Euroopan neuvoston huippuapuraha

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualalle 2,45 miljoonan euron apurahan huippututkijoille suunnatussa Advanced Grants -haussa. Apuraha myönnettiin hankkeeseen, jossa kehitetään uudenlaista, elimistön omien geenien toiminnan aktivointiin perustuvaa geeniterapiaa sydän- ja verisuonitautien hoitoon.

Kipu sekä suojelee että kiusaa

Kipu on yleinen riesa: yli 40 prosenttia väestöstä kärsii kroonisesta kivusta ja 8 prosentilla kipu on vaikeaa tai sietämätöntä. – Kipu on tärkeä suojaava aisti, jonka avulla vältymme kehon vahingoittumiselta. Siinä vaiheessa kun kipu kroonistuu, sillä ei ole enää tätä varoitusmekanismia, vaan se on sairaus sinänsä ja sitä pitää hoitaa, toteaa pitkän uran kipututkijana tehnyt emeritusprofessori Matti Närhi.
Dosentti Jarkko Akkanen tiedebussissa Anne Heikkisen haastateltavana.

Tiedebussi: ympäristön kemikaalit

– Tutkijan työssä on mukavaa, kun tiedät jotain mitä kukaan muu ei vielä tiedä ennen kuin olet julkaissut tutkimuksen tulokset. Siinä on jotain tenhoavaa, kertoo tutkijan arjesta dosentti Jarkko Akkanen. Hyppää tiedebussin kyytiin!

Yliopisto-osaamisen kaupallistaminen ravistelee tutkijan arkea

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut yliopistojen lakisääteinen tehtävä jo yli kymmenen vuoden ajan. Yksi tapa toteuttaa tätä niin sanottua kolmatta tehtävää on osaamisen kaupallistaminen ja se jos mikä on ravistellut yliopiston perinteisiä toimintamalleja, joiden pääpaino on ollut opetuksessa ja tutkimustyössä.

Masennuslääkkeet käyttöön jo vuosia ennen Alzheimerin taudin diagnoosia

Alzheimerin tautia sairastavilla masennuslääkkeiden aloitus yleistyy jo ennen taudin diagnoosia, todettiin tuoreessa tutkimuksessa. Käytön aloittaminen oli yleisintä puoli vuotta Alzheimerin taudin diagnoosin jälkeen ja yleisempää kuin vertailuhenkilöillä vielä neljä vuotta diagnoosin jälkeen.

Tuoreimmat