Väitös: kivut tavallisia jo alakouluikäisillä

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan joka toisella ekaluokkalaisella esiintyy kipuja viikoittain. Yleisimpiä kiputiloja ovat päänsärky ja alaraajakivut. Kipujen ja purentaelimistön toimintahäiriöiden esiintyvyyttä sekä niiden taustalla olevia riskitekijöitä tarkastellut erikoishammaslääkäri Anu Vierola kertoo, että kipu voi häiritä lapsen koulunkäyntiä, hankaloittaa harrastustoimintaa ja kavereiden kanssa touhuamista

10 vuotta lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä

– Tavoitteena on löytää kroonisten sairauksien riskiryhmiä jo lapsuusiässä, toteaa professori Timo Lakka lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen lähtökohdista. Lakka puhui aiheesta Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotisjuhlaseminaarissa.

Terveysliikunta: yksilöllisyyttä voimaharjoitteluun

Liikunta tuo terveyshyötyjä, mutta samanlaisella harjoitteluohjelmalla treenaavan kaverin lihakset ja voima voivat kasvaa täysin eri tahtia kuin toisen. – Joillakin lihakset ja voimat kasvavat paljonkin, joillakin ei juuri laisinkaan, toteaa ylipistotutkija Juha Ahtiainen. Miksi lihakset ja voima eivät kasva kaikilla?

Valtaosa 90-vuotiaista Alzheimerin tautiin sairastuneista käyttää psyykelääkettä

Psyykelääkkeiden käyttö on yleistä 90 vuotta täyttäneillä Alzheimerin tautiin sairastuneilla. Tutkimuksen mukaan he käyttivät psykoosilääkkeitä viisinkertaisesti ja masennuslääkkeitä noin 2,5 kertaa enemmän verrattuna samanikäisiin tautia sairastamattomiin.

Keskiaikaisen venäläistaistelun merkitykset luotiin jälkikäteen

Kuvaukset kuuluisista taisteluista ovat auttaneet vahvistamaan ajatusta yhteisön yhteisestä, kunniakkaasta menneisyydestä. Venäjän historiassa yksi tällainen kiinnekohta on ollut vuonna 1380 tataarien ja moskovalaisten välillä käyty Kulikovon taistelu. Tutkijan mukaan tarina rakennettiin jälkikäteen kerros kerrokselta, heijastellen kunkin aikakauden poliittisia ja aatteellisia intressejä enemmän kuin todellisia tapahtumia.

Hyvä sisäilma: mikä vaikuttaa sisäilman mikrobipitoisuuksiin?

FM Hanna Leppänen tutki väitöstutkimuksessaan mikrobialtistusta erilaisissa sisäympäristöissä. – Kotien mikrobipitoisuuksiin vaikuttivat näkyvä home eli kosteus- tai homevaurio, myös tulisijan käyttö nosti sienipitoisuuksia. Bakteeripitoisuuksia nostivat maatilatekijät eli lietepeltojen läheisyys ja eläinten lukumäärä.

Itä-Suomen yliopiston tieteenalat maailman parhaiden joukossa

Useita Itä-Suomen yliopiston tieteenaloja sijoittui maailman parhaiden joukkoon juuri julkaistussa kansainvälisessä QS World University Rankings by Subject 2018 -tieteenalavertailussa.

Tutkijanuran ongelmat jatkuvat yliopistouudistuksesta huolimatta

Yliopistouudistus ei ole onnistunut korjaamaan tutkijanuraan liittyviä ongelmia, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Yliopistolakiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli yliopistojen henkilöstöpolitiikan parantaminen sekä tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen.
video

Tuhon jälkeen: palautuvatko järvilohen luonnossa lisääntyvät kannat?

Suomen luontainen järvilohikanta on tuhottu täysin vesivoiman rakentamisen myötä. Lohikantaa on tekohengitetty jo 40 vuotta laitosviljelyn avulla, mutta nyt toiveissa on palauttaa järvilohi takaisin Suomen luontoon. Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään järvilohen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa.

Apurahatutkijan arki on pirstaleista

– Kyllä tutkijan polku vaan kapenee kun yliopistojen rahoitusmahdollisuuksissa ja muussakin rahoituksessa kilpailu on kovasti kiristynyt. Kaikki eivät voi jatkaa tutkijanuralla, kuvaa Itä-Suomen tieteentekijät ITTE ry:n puheenjohtaja Erkki Pesonen. Millainen on apurahatutkijan asema yliopistomaailmassa?

Tuoreimmat