Hallitus valmistelee korkeakoulujen pääomittamista
Hallitus valmistelee korkeakoulujen tuntuvaa pääomittamista ensi kevään kehysriihen yhteydessä. Valmistelun käynnistämisestä sovittiin jo hallituksen budjettiriihessä elokuussa.
Joka kolmas ruoka-avun saaja häpeää ruoan hakemista
Noin 35 prosenttia ruoka-avun saajista ilmoittaa kokevansa häpeää avun hakemisesta. Häpeää tuntevat muita useammin naiset, keski-ikäiset ja iäkkäät, korkeasti koulutetut sekä ne, jotka hakevat itsensä lisäksi ruokaa myös perheelleen.
Kuka meitä hoitaa ja miten, hoitohenkilöstön saatavuus puhuttaa
Väestö ikääntyy, mikä on omiaan herättämään kysymyksiä terveydenhuoltoalan tulevaisuudesta. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen, väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutos - siinäpä haasteita tuleville vuosikymmenille. Näistä aiheista puhui Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa professori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopistosta.
Kehitysjohtaja Olli Hietanen: Tulevaisuus ja arki
Tulevaisuus herättää ihmisissä intohimoja, pelkoa, uteliaisuutta, varautuneisuutta. Miten ja miksi tulevaisuutta tutkitaan? Tulevaisuudentutkimuksesta ja joistain tulevaisuusskenaarioista kuultiin Humanismin illoissa, kun luennoijaksi saapui Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen.
Ulkonäköpaineet jyräävät myös työelämässä
Nuorekas, itsestään huolta pitävä ja hyvännäköinen työntekijä on kuumaa kamaa nykypäivän työmarkkinoilla. Työelämään liittyviä ulkonäköpaineita ja ikääntymistä tutkinut Susanne Hämäläinen toteaa, että ulkonäöstä on tullut yksi työelämän kompetenssialueista.
Kun karhun kanssa painii lyön
Historian saatossa naapuruussuhteemme itäiseen jättiläiseen on ollut varsin monimuotoinen ja jopa ainutlaatuinen. Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen toteaa Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa, että Suomen ja Venäjän välillä oli harmoninen symbioosi aina 1800- luvun lopulle asti.
Pakolaisten kotoutumista pohditaan kansainvälisenä yhteistyönä
”PAKOLAISTEN LIIKKUMINEN JA KOTOUTTAMINEN ON YKSI KASVAVISTA GLOBAALEISTA KYSYMYKSISTÄ.”
Joukko sosiaalityön tutkijoita ja sosiaalityöntekijöitä 12 eri maasta kokoontuu tällä viikolla Kuopioon pohtimaan pakolaisten kotouttamisen parhaita...
Miten homot saavat rakastaa?
Eurooppalainen kulttuuri on jyrkästi tuominnut homoseksuaalisuuden aina 1900-luvun alkuun saakka. Se on tullut näkyväksi ja sallituksi vasta viimeisten vuosikymmenien aikana. Muutos on alkanut yhteiskunnasta ja on yleensä tullut viiveellä kirkkoihin. Erityisesti kirkoissa aihe jakaa edelleen mielipiteitä.
Hoitotiede: globaalia terveyttä edistämässä
Itä-Suomen yliopiston professori Katri Vehviläinen-Julkunen on valittu hoitotieteen alan tutkijoiden kansainväliseen parhaimmistoon kun hoitotieteen kansainvälinen järjestö Sigma Theta Tau International valitsi hänet alansa huippujen joukkoon. Millaiset asiat ovat hoitotyön tutkimuksen keskiössä juuri nyt ja mitä annettavaa hoitotyöllä on Suomessa meneillään olevalle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistukselle?
Missä on moniarvoisuuden itäraja?
Kevätkauden ensimmäisenä vieraana Filosofiakahvilaan saapui Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela, joka pohti omassa alustuksessaan moniarvoisuuden itärajan paikkaa. Missä ajallisessa pisteessä länsi erosi idästä, ja minne raja voidaan maantieteellisesti vetää? Löytyykö erottavaa rajaa?
