Amarantti ja kvinoa – maailman nälkäongelman poistajat?

Voisiko maailman viljellyimmät ruokakasvit eli riisin, vehnän ja maissin korvata ravinnerikkaammilla kasveilla kuten kvinoalla tai amarantilla? Nämä ikivanhat viljelyskasvit näyttelevät isoa roolia kun ratkaistaan maailman ruokaturvaongelmaa ja toisaalta länsimaista tarvetta löytää gluteenittomia ruoka-aineita.

Hormonihäiriköt ympäristössä

Muuttohaukkojen kannan romahtaminen, merikotkien sekä Itämeren hylkeiden lisääntymisvaikeudet ja lohikalojen väheneminen… Hormonihäiriköistä eli ihmisen normaalia hormonitoimintaa häiritsevistä aineista on ollut paljon porua, mutta kuinka paljon tiedämme näiden kemikaalien vaikutuksista ympäristöön?

Ampiainen kertoo ympäristön tilasta

Julkisuudessakin paljon ampiaisten käyttäytymistä ja runsasta esiintyvyyttä kommentoinut apulaisprofessori Jouni Sorvari toivoo, että ampiaisiin suhtauduttaisiin muutenkin kuin vain häiriköinä. – Ampiaiset ovat mitä suurimmissa määrin myös hyötyeläimiä, Sorvari muistuttaa.

Navettateknologia kertoo onko Mansikki sairas tai joko Mustikki poikii

Nykyaikainen navetta sisältää aikamoisen määrän tekniikkaa lypsyrobotista eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia seuraavaan automaatioon saakka. Automaatio kertoo karjanhoitajalle muun muassa rehun kulutuksesta, lehmien syömiseen käyttämästä ajasta sekä märehtimisen kestosta. Tuore väitöstutkimus selvitti eläinten käyttäytymisen mittausprosesseja.

Puun polttolaitteiden kehitystyö vauhdissa

Lauantai-ilta ja puusaunan löylyt, pakkaspäivänä lämmittävä takkatuli tai leivinuunin lämmössä hautunut karjalanpaisti – voiko olla mitään tämän suomalaisempaa? Kuinkahan moni kotona tai kesämökillä puusijaa sytyttävä ajattelee, että on tekemisissä päästöjen kanssa, jotka vaikuttavat ilmastoon ja aiheuttavat terveyshaittoja meille kaikille?

Rahoitusta poikkitieteelliseen vapaa-ajankalastuksen tutkimukseen

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä maa-ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoittama mittava tutkimushanke, jossa selvitetään kalastuselämyksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä kalastusmatkailun tietoperustaiseksi kehittämiseksi.

Savannipalot viilentävät ilmastoa

– Afrikan mantereella on miljardi ihmistä ja savanniekosysteemi on yksi globaalisti merkittävimpiä ekosysteemejä. Meillä on ainoa mantereen sisäosissa oleva mittausasema ja mittauksemme edustavat monessa asiassa koko Afrikan mannerta, kertoo ryhmäpäällikkö Lauri Laakso ilmakehän tutkimuksesta Etelä-Afrikassa.

Tutkimus valottaa kansalliskoiramme jalostushistoriaa

Ärhäkästi haukkuva punaruskea suomenpystykorva maatilan pihapiirissä on osa suomalaista kansallismaisemaa sekä eränkäynti- ja astutushistoriaa. Nyt tämän kansalliskoiramme jalostushistoriaa on selvitetty ja tutkijat haluavat muistuttaa sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Naisviljelijöillä iso rooli maailman ruokahuollon turvaamisessa

Naisilla on iso rooli maailman ruokahuollon turvaamisesta, mutta aliedustus maatalousalan organisaatioissa. Tätä epäkohtaa pyrkii kohentamaan Maailman viljelijäjärjestön WFO:n naisten komitea, jonka puheenjohtajaksi on hiljattain valittu Savonia-ammattikorkeakoulussa opettava maatalousyrittäjä Kati Partanen.

Teollinen hamppu ja tulevaisuuden sovelluskohteet

Mikä on kasvi joka on hyvin vaatimaton viljeltävä, sopii vaikkapa perunan viljelyskiertokasviksi, siitä syntyy kuitua ja päistärettä ja niistä puolestaan muun muassa biohiiltä, puunsuojaksi käyviä tisleitä, tekstiilejä tai komposiitteja autoteollisuuden käyttöön? Kyseessä on tietenkin kuituhamppu.

Tuoreimmat