Puun polttolaitteiden kehitystyö vauhdissa

Lauantai-ilta ja puusaunan löylyt, pakkaspäivänä lämmittävä takkatuli tai leivinuunin lämmössä hautunut karjalanpaisti – voiko olla mitään tämän suomalaisempaa? Kuinkahan moni kotona tai kesämökillä puusijaa sytyttävä ajattelee, että on tekemisissä päästöjen kanssa, jotka vaikuttavat ilmastoon ja aiheuttavat terveyshaittoja meille kaikille?

Rahoitusta poikkitieteelliseen vapaa-ajankalastuksen tutkimukseen

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä maa-ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoittama mittava tutkimushanke, jossa selvitetään kalastuselämyksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä kalastusmatkailun tietoperustaiseksi kehittämiseksi.

Savannipalot viilentävät ilmastoa

– Afrikan mantereella on miljardi ihmistä ja savanniekosysteemi on yksi globaalisti merkittävimpiä ekosysteemejä. Meillä on ainoa mantereen sisäosissa oleva mittausasema ja mittauksemme edustavat monessa asiassa koko Afrikan mannerta, kertoo ryhmäpäällikkö Lauri Laakso ilmakehän tutkimuksesta Etelä-Afrikassa.

Tutkimus valottaa kansalliskoiramme jalostushistoriaa

Ärhäkästi haukkuva punaruskea suomenpystykorva maatilan pihapiirissä on osa suomalaista kansallismaisemaa sekä eränkäynti- ja astutushistoriaa. Nyt tämän kansalliskoiramme jalostushistoriaa on selvitetty ja tutkijat haluavat muistuttaa sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena.

Naisviljelijöillä iso rooli maailman ruokahuollon turvaamisessa

Naisilla on iso rooli maailman ruokahuollon turvaamisesta, mutta aliedustus maatalousalan organisaatioissa. Tätä epäkohtaa pyrkii kohentamaan Maailman viljelijäjärjestön WFO:n naisten komitea, jonka puheenjohtajaksi on hiljattain valittu Savonia-ammattikorkeakoulussa opettava maatalousyrittäjä Kati Partanen.

Teollinen hamppu ja tulevaisuuden sovelluskohteet

Mikä on kasvi joka on hyvin vaatimaton viljeltävä, sopii vaikkapa perunan viljelyskiertokasviksi, siitä syntyy kuitua ja päistärettä ja niistä puolestaan muun muassa biohiiltä, puunsuojaksi käyviä tisleitä, tekstiilejä tai komposiitteja autoteollisuuden käyttöön? Kyseessä on tietenkin kuituhamppu.
video

Tuhon jälkeen: palautuvatko järvilohen luonnossa lisääntyvät kannat?

Suomen luontainen järvilohikanta on tuhottu täysin vesivoiman rakentamisen myötä. Lohikantaa on tekohengitetty jo 40 vuotta laitosviljelyn avulla, mutta nyt toiveissa on palauttaa järvilohi takaisin Suomen luontoon. Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään järvilohen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa.

Suurapuraha ilmansaasteiden ja aivoterveyden yhteyden selvittämiseen

Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutissa toimivalle akatemiatutkija Katja Kanniselle ja työryhmälle on myönnetty 100 000 euron suuruinen suurapuraha ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen selvittävään tutkimukseen.

Puhtaan veden pullonkaulat

Vesi on ehto elämälle, siitä ei liene epäselvyyttä. Mutta pelkästään vesi ei vielä riitä, vaan veden täytyy myös olla turvallista, terveellistä, eli riittävän puhdasta. Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa puhuttiin puhtaasta vedestä ja sen pullonkauloista.

Pienhiukkastutkija: omakotitalojen tulisijat ja talotekniikka eivät toimi yhteen

– Tulisija tarvitsee ilmaa vajaa neljä kuutiota per poltettu kilo. Se on iso määrä ilmaa normaalissa omakotitalossa ja tyypillisesti tulisijan ilman tarvetta ei ole huomioitu eli tulisijat ja talotekniikka eivät toimi yhteen uusimmissakaan taloissa. Hankkeen kantava lähtöajatus onkin tutkia sitä, millä tavalla ilmanvaihto ja tulisija ovat kytkettävissä toisiinsa, kertoo dosentti Jarkko Tissari.

Tuoreimmat