Mitä tehdä rauhoitetulle raadolle?

– Meille tulee vuosittain useampiakin liito-oravia. Ihmiset toimittavat niitä meille aktiivisesti kun löytävät, sillä se on sen verran omituisen näköinen eläin. Niitä tulee meille tavallisena oravana tai jopa rottana, tuumaa konservointimestari Terho Hämäläinen Kuopion luonnontieteellisestä museosta.

Savannipalot viilentävät ilmastoa

– Afrikan mantereella on miljardi ihmistä ja savanniekosysteemi on yksi globaalisti merkittävimpiä ekosysteemejä. Meillä on ainoa mantereen sisäosissa oleva mittausasema ja mittauksemme edustavat monessa asiassa koko Afrikan mannerta, kertoo ryhmäpäällikkö Lauri Laakso ilmakehän tutkimuksesta Etelä-Afrikassa.

Tieteen päivät: Ilmastoa voi muokata – miten ja miksi?

Tapoja hillitä ilmaston lämpenemistä tutkitaan kiihkeästi. Loogisinta on tietenkin pyrkiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, mutta onnistuuko se – ja auttaako se? Ilmastonmuokkauksesta puhui Tieteen päivillä tutkija, FM Anton Laakso Ilmatieteen laitokselta.

Savilahteen rakentuva kampus tavoittelee Joutsenmerkkiä

Savon koulutuskuntayhtymä on asettanut tavoitteekseen rakennuttaa Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kampukset Joutsenmerkittyinä. Joutsenmerkillä haetaan laatua, ympäristön huomioimista, turvallisuutta ja terveellisyyttä.

Nälän vuosisata

Jos otsikko vei sinut jollekin toiselle vuosisadalle pohtimaan nälänhätää ja maailman murheita menneinä aikoina, peruuta takaisin. Kyse on tästä vuosisadasta. Aiheesta kuultiin Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa kuullussa Helena Kahiluodon puheenvuorossa.
video

Tuhon jälkeen: palautuvatko järvilohen luonnossa lisääntyvät kannat?

Suomen luontainen järvilohikanta on tuhottu täysin vesivoiman rakentamisen myötä. Lohikantaa on tekohengitetty jo 40 vuotta laitosviljelyn avulla, mutta nyt toiveissa on palauttaa järvilohi takaisin Suomen luontoon. Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään järvilohen luontaisen lisääntymisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa.
video

Luontovartti: Vierailijoita lintulaudalla

Von Wrightin taiteilijaveljekset ovat tunnettuja taiteestaan. He olivat myös harjaantuneita luonnontuntijoita. Tällä kertaa Veljekset von Wright -näyttelyyn tutustutaankin luonnontieteilijän näkökulmasta, teemana ovat useissa teoksissa esillä olevat pikkulinnut.

Biotalouden nousu: puuhuollon toimivuus varmistettava

Suomalainen metsäsektori elää kiivasta nousun aikaa. – Kyllä tulevaisuuteen on kova luotto ja usko. Kunhan tästä reilu vuosi mennään eteenpäin, niin merkit ovat varmasti jo toisenlaiset ja Suomi nousee jälleen puujaloilleen, toteaa metsäkoneyrittäjä Jussi Hakkarainen.

Muuttuva tundrakasvillisuus on ilmastonmuutoksen kysymysmerkki

Miksi vastaleikattu ruoho tai kesän ensimmäinen saunavihta tuoksuvat niin hyvältä? Tai kuinka pölyttäjät suunnistavat päämäärätietoisesti kohti tiettyä kasvia? Nämä tutut tuoksut ovat VOC-yhdisteitä eli kasvien ilmaan päästämiä, hiiltä sisältäviä yhdisteitä. Millainen merkitys näillä yhdisteillä on ilmastonmuutoksen kannalta?

Teollinen hamppu ja tulevaisuuden sovelluskohteet

Mikä on kasvi joka on hyvin vaatimaton viljeltävä, sopii vaikkapa perunan viljelyskiertokasviksi, siitä syntyy kuitua ja päistärettä ja niistä puolestaan muun muassa biohiiltä, puunsuojaksi käyviä tisleitä, tekstiilejä tai komposiitteja autoteollisuuden käyttöön? Kyseessä on tietenkin kuituhamppu.

Tuoreimmat