video

Veden viljaa Kuopion museossa (viitottu)

Veden viljaa -näyttelyssä uidaan Kallaveden pinnan alle tutustumaan järven hämmästyttävän monimuotoiseen kalalajistoon. Kuopiolaisten rakastama järvi on aina tarjonnut rantojensa asukkaille ravintoa ja jopa elinkeinon. Videolla tulkkaus viittomakielelle.

Johtamisvalmennus: kävelykeskustelu vie uusille ajatuspoluille

- Kävely itsessään on eteenpäin vievää liikettä ja vaikuttaa keskustelun sisältöön. Luonto antaa myös mielelle uusia maisemia, kertoo Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa kävelykeskusteluja vetävä työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Pauli Kallio.

Kaivosteollisuus: yliopistolta uusi menetelmä skandiumin talteenottoon

Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä kultaakin arvokkaamman metallin, skandiumin, talteenottoon. Menetelmässä hyödynnetään kiinteää ioninvaihtomateriaalia, jota voidaan käyttää metallien talteenottoon liuoksista. Rautalammin Kiviniemessä on Pohjois-Euroopan suurin skandiumesiintymä, jonka kaupallinen arvo nykyhinnoin on arviolta 34 miljardia euroa.

Ilmastotutkijat ehdottavat hiilitulleja vastatoimena Trumpin protektionismille

Itä-Suomen yliopiston ilmasto-oikeuden ja -politiikan professorin Harro van Asseltin johtama tutkimusryhmä ehdottaa Nature-aikakauslehdessä julkaistussa kommentissa hiilitulleja vastatoimena Yhdysvaltain aloittamalle kauppasodalle.

Uhkaako mikromuovi merien lisäksi myös Suomen järviä?

Kesäilta, savusauna ja pulahdus puhtaaseen järviveteen. Tätä unelmaa elämme juuri nyt. Mutta mitäpä jos vesi ei olisikaan niin puhdasta kuin luulemme? Tuore tutkimus nimittäin osoittaa, että esimerkiksi Kallavedestä löytyy poikkeuksellisen paljon mikromuoviksi kutsuttua, alle 5 millimetrin kokoista muoviroskaa.

Uusia konsteja arvokkaan mesimarjan viljelyyn

Tutkijat etsivät ratkaisuja kalliin, mutta konstikkaan mesimarjan kasvatukseen testaamalla uusia viljelykeinoja. Itä-Suomen yliopistossa mesimarjaa kasvatetaan Snellmania-rakennuksen katolla miehenkorkuisissa kasvatustorneissa sekä sisällä pienissä kasvitehtaissa LED-valon alla.

Suometsien kasvihuonekaasut syynissä

– Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua etenkin ravinteikkaissa suometsissä ja se saattaa vaikuttaa suometsien kasvihuonepäästöihin, kertoo FM Maarit Liimatainen. Hänen väitöstutkimuksessaan selvitettiin puutuhkalannoituksen vaikutuksia voimakkaan kasvinhuonekaasun eli dityppioksidin päästöihin ojitetuilla soilla.

Mitä muoville tapahtuu luonnossa?

Arjen aikoinaan pelastaneesta muovista on viime aikoina tullut kaiken pahan alku ja juuri. Muovien ympäristö- ja terveysvaikutuksista on alettu huolestua viimeisen vuosikymmenen aikana kun tieto muovin haitallisuudesta on lisääntynyt. Mitä muoviroskalle tapahtuu luonnossa? Entä miksi vesistöjen mikromuovit aiheuttavat niin paljon huolta?

Matkailu: liikunta ja luonto vetovoimatekijöinä

Kuluvien talvilomaviikkojen aikana suomalaisissa kylpylöissä ja laskettelukeskuksissa on riittänyt vilskettä. Lomalta haetaan yhä useammin erilaisia aktiviteetteja ja liikunnallisia palveluita pelkän löhöilyn sijaan. Eli liikunta ja toisaalta luonto, siinä vahvoja vetovoimatekijöitä, joiden varaan matkailua voisi ja pitäisi rakentaa. Millainen potentiaali luontoliikuntamatkailussa piilee?

Lehmä – ystävä ja tuotantoeläin

Kotieläimillä ja erityisesti lehmillä on ollut aina paikkansa suomalaisten sydämessä. FT Taija Kaarlenkaski kertoo, että vielä noin viisikymmentä vuotta sitten Suomessa oli yli 200 000 lypsykarjatilaa. Viime vuosikymmenien maatalouden murroksen myötä tuotanto on erikoistunut ja kotieläintilojen määrä on laskenut huimaa vauhtia, samalla kun itse työkin on koneistunut.

Tuoreimmat