Bentoniittisaven käyttäytymistä ydinjätteen loppusijoittamisessa voidaan simuloida

Bentoniittisavea käytetään ydinjätteen loppusijoituksen puskurimateriaalina. Se estää veden tunkeutumisen ydinjätesäiliöiden lähelle ja suojaa niitä kallioperän liikkeiden ja maanjäristysten aiheuttamilta mekaanisilta voimilta. Tuoreessa väitöstutkimuksessa kehitettiin simulaatiomalli bentoniittisaven käyttäytymisen tutkimiseksi.

Muuttuva tundrakasvillisuus on ilmastonmuutoksen kysymysmerkki

Miksi vastaleikattu ruoho tai kesän ensimmäinen saunavihta tuoksuvat niin hyvältä? Tai kuinka pölyttäjät suunnistavat päämäärätietoisesti kohti tiettyä kasvia? Nämä tutut tuoksut ovat VOC-yhdisteitä eli kasvien ilmaan päästämiä, hiiltä sisältäviä yhdisteitä. Millainen merkitys näillä yhdisteillä on ilmastonmuutoksen kannalta?

Rahoitusta laajapohjaiseen puunsuojaustutkimukseen

Tekesin INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelmasta on myönnetty rahoitusta puun oman suojamekanismin teollista hyödyntämistä tutkivaan SafeWood-projektiin.

Puhtaan veden pullonkaulat

Vesi on ehto elämälle, siitä ei liene epäselvyyttä. Mutta pelkästään vesi ei vielä riitä, vaan veden täytyy myös olla turvallista, terveellistä, eli riittävän puhdasta. Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa puhuttiin puhtaasta vedestä ja sen pullonkauloista.

Savannipalot viilentävät ilmastoa

– Afrikan mantereella on miljardi ihmistä ja savanniekosysteemi on yksi globaalisti merkittävimpiä ekosysteemejä. Meillä on ainoa mantereen sisäosissa oleva mittausasema ja mittauksemme edustavat monessa asiassa koko Afrikan mannerta, kertoo ryhmäpäällikkö Lauri Laakso ilmakehän tutkimuksesta Etelä-Afrikassa.

Amarantti ja kvinoa – maailman nälkäongelman poistajat?

Voisiko maailman viljellyimmät ruokakasvit eli riisin, vehnän ja maissin korvata ravinnerikkaammilla kasveilla kuten kvinoalla tai amarantilla? Nämä ikivanhat viljelyskasvit näyttelevät isoa roolia kun ratkaistaan maailman ruokaturvaongelmaa ja toisaalta länsimaista tarvetta löytää gluteenittomia ruoka-aineita.

Ruokohelpi muuttaa turvesuon kasvihuonekaasulähteestä hiilinieluksi

Turvetuotantokäytöstä vapautuu Suomessa vuosittain tuhansia hehtaareja, jotka on luokiteltu ongelmallisiksi niiden korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Mitä siis tehdä entisille turvesoille? – Kasvattaa ruokohelpeä, vastaa FM Niina Hyvönen, jonka tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin tämän monivuotisen bioenergiakasvin ilmastollisia vaikutuksia.

Kaikki mitä olet halunnut tietää linnuista

Entisaikoina lintujen käytöksestä osattiin ennustaa vuodentuloa, säätä tai kohtaloa. Uskottiinpa myös, että kuolleen ihmisen sielu lensi lintuna taivaaseen. Yhtä lailla ihmisellä on ollut ikiaikainen halu päästä vapaana lentoon lintujen lailla. Mutta miten lintu pysyy ilmassa ja lentää huimaavan pitkiä muuttomatkoja?

Kolme miljoonaa kestävän metsäbiotalouden kehittämiseen

Suomen Akatemian on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston koordinoimalle FORBIO-hankkeelle Suomen akatemia 3,22 miljoonan euron tutkimusrahoituksen vuosille 2015–2017. FORBIO-hankkeen tavoitteena on tuottaa osaamista ja ratkaisumalleja, joilla voidaan turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset tulevaisuudessa.

Biobensiini on ilmastoystävällistä menovettä

Mitäpä jos huoltoasemalta voisi tankata fossiilisen polttoaineen sijaan ilmastoystävällistä menovettä sellaisenaan ihan tavalliseen nykyautoon? Puhutaan siis biobensiinistä, joka on tutkimuksissa osoittautunut jo tutumpaa bioetanolia ratkaisevasti paremmaksi vaihtoehdoksi.

Tuoreimmat