Joulukalenteri 13.12.2011

Toimitus - 13.12.2011 - 07:00:00

Kantin ja Radio Savon yhteisessä joulukalenterissa julkaistaan tarinoita joka päivä aina jouluaattoon saakka. Tarinat ovat kuopiolaisten Länsi-Puijon ja Pihkainmäen koulujen 4. ja 5. -luokkalaisten kirjoittamia. Yksi kunkin päivän tarinoista on myös kuultavana Radio Savon nettisivuilla ja lähetyksissä maanantaista perjantaihin (Kuopio 98,1 MHz, Iisalmi 96,5 MHz) Kuopion kaupunginteatterin näyttelijän lukemana.

Tämänkertaisten tarinoiden kirjoittajat ovat Juho Lehtola ja Mira Laitinen.

Juho Lehtolan tarina nimeltä Joulun taikaa on kuultavissa myös äänenä Radio Savon verkkosivuilla. Lukijana on Kuopion kaupunginteatterin näyttelijä Sari Happonen.

» Joulukalenterin etusivulle

Joulun taikaa

Oli kaunis aamu Korvatuturilla. Aurinko sarasti kinosten takaa. Kuului kavioiden kopsetta ja kulkusten kilinää. Esiin tuli reki. Reessä oli valtava säkki. Se suorastaan tursusi joululahjapaketteja. Paketit olivat räikeän värikkäitä ja koristeltu silkkisillä nauhoilla. Rekeä ohjasi itse joulupukki.
– Koelento meni hyvin, pukki huusi lähettyvillä hääriville tontuille.

Ennen kuin tontut ehtivät sanoa mitään, jossain pamahti, pamahdus kuului pukin reestä.
– Voi ei, pukki huusi.
– Mitä mitä minä nyt teen? Voin vaikka vaikka vannoa , että reessä ei ollut ongelmia, kun lensin.
– Annas kun vilkaisen, Mestaritonttu sanoi. Ei voi olla totta, tästä on puhjennut taikasäiliö ja nyt joulun taika on karannut ties minne. Korjaamisessa menee ainakin kuukausi, ellet kerää joulun taikaa kahdessa päivässä.
– Voihan sitä aina yrittää, pukki sanoo hymyillen.

Niinpä seuraavana aamuna pukki valmistautuu matkaan etsimään ihmeellistä joulun taikaa.
– Hyvää matkaa, muori toivotti.

Niin tämä punalakkinen veikko matkasi yli tuntureiden ja järvien. Alkoi olla pimeää ja pukin oli aika pystyttää leiri. Hän söi iltapalaksi muorin leipomaa piirasta. Aamulla oli aika lähteä jälleen matkaan. Pitkän matkan jälkeen hän saapui kylään nimeltä Kattila. Kun pukki oli etsinyt taikaa Kattilasta, joukko lapsia tuli tarjoamaan hänelle majapaikkaa.

– Näytät jotenkin tutulta, Ville-niminen poika sanoi.
– Etkö älyä, hänhän on joulupukki, Aada-niminen tyttö sanoi.

Illalla, kun pukki makasi lasten talossa, hän tajusi, että lapset ovat joulun taikaa. Niinpä hän aamulla pyysi lapsia mukaansa Korvatunturille.

– Minne sinä viet meitä, Ville kysyi ja niin pukki kertoi koko tarinan lapsille.
– Kuinka kauan tässä kestää, entä vanhempamme.
– Heillä ei ole mitään hätää, pukki sanoi.

Pitkän ja vaivalloisen matkan jälkeen he olivat vihdoin perillä.
– Hei pukki, mutta keitä he ovat, muori kysyi.
– He ovat joulun taikaa, Pukki vastasi.

Selitettyään koko tarinan Pukki pyysi lapsia hönkäisemään taikasäiliöön, ja niin joulun taika palautui.

Juho Lehtola
Länsi-Puijon koulu 5. lk

Operaatio Tunturi

Olipa kerran nelikkö johon kuuluivat: Nöpönöö, Nipinii, Nepenee ja Nupunuu. Onhan heillä tietty oikeat nimetkin, mutta he eivät halua että heitä kutsutaan niillä nimillä. Heillä on salainen kerho, joka seikkailee aina 9 nukkumaan. Se ärsyttää heitä koska he ovat omasta mielestään tarpeeksi vanhoja valvomaan puoli tuntia enemmän. Heidän mummonsa Annikki, tai no heidän nimeämänsä Niisku neiti, huolehtii heistä joulun koska heidän vanhempansa eivät päässeet kotiin matkaltaan, koska juuttuivat lumimyrskyyn. Nöpönöö on hyvin rohkea persoona, toisin kuin Nipinii ja Nepenee. Nupunuu on hyvin kömpelö mutta ei Nipinii ja Nepeneekaan ole hyvin moitteettomia. Nipiniin Lempiväri on liila, Nöpönöön Lempiväri on limenvihreä, Nepeneen lempi väri on pinkki ja Nupunuun lempi väri on turkoosi.

Eräänä jouluisen päivänä olohuoneesta kuului kiljuntaa.
– IIIIIIIKKK!!!

Kaikki juoksivat keittiöstä olohuoneeseen, siis tietty kaikki muut paitsi Nepenee, sillä hänhän kiljui. Kaikki katsoivat, kun Nupunuun kissa riepotteli heidän kerhonsa maskottia.
– Nupunuu, käske sen päästää irti nallukasta!
– Pallero, tuhma kissa, irti siitä nallesta, karjui Nupunuu.

Palleron suu loksahti auki ja se päästi nallukan. Se meni Nupunuun jalkoihin pyörimään, ihan kuin se ei olisi tehnyt mitään.
– No tietysti saat anteeksi, sanoi Nupunuu.
– Miau!
– No nyt syömään, sanoi mummo.
– Yök, kitisi Nöpönöö.
– Miksi vihanneksia mummo, kysyi Nipinii.
– Ne on pahoja, parkui Nepenee.

Mummo otti kerhon maskotin ja piilotti sen.
– Noniin, jos syötte vihannekset niin saatte sen.

Operaatio mummon huijaus alkakoon.
– Syöty, ilmoitti Nupunuu.
– Niinkö, kysyi mummo tietäväisesti.
– Minusta näyttää, että kukkaruukusta pilkottaa porkkana.
– Milloin Pukki tulee, kysyi Nepenee.
– En tiedä, Sanoi mummo.

Kaikki miettivät hetken, minne pukki on voinut kadota. Onhan sentään aaton aatto.

Sillä aikaa Joulumaassa…

– Voi voi, valitti tonttu tohelo.
– Onko joulupukin lahja lista missä, kysyi ylitonttu Toimelias.
– Saattaa mahdollisesti olla niin, että minä saatoin hukata sen.
– Mitä, parkaisi ylitonttu. Hän meni raportoimaan pukille.
Joulupukki tuli tonttu tohelon luokse.
– Sinun täytyy etsiä se, pukki sanoi.
Tonttu tohelo lähti matkaan. Kello on jo viisi.

– Nyt on päiväunien aika, sanoi mummo tytöille.
– Ei vielä, meidän pitää tutkia kadonnutta pukkia, sanoi Nepenee.
– On vasta aaton aatto, selitti mummo.
– Mutta eikö me sitten oltaisi sitten nähty pukki taivaalla, jos sillä ei ole mitään hätää, sanoi Nipinii.
Mummo ihmetteli asiaa.
– No, pukkihan jakaa kaikille ja meidän päiväkodin neropatti Ville sanoi, että Pariisissa on nyt yö ja pukkihan jakaa yöllä.
Mummo mietti asiaa ja hämmästyi siitä, että lapset olivat oikeassa. Mummo peitteli tytöt ja sulki oven. Tytöt viskasivat peitteet päältään ja nousivat sängyistään.
– Etsitään pukki, sanoi Nöpönöö totisena.

Tytöt laskeutuivat portaita alas ja kuulivat mummon kuorsausta.
– Reitti selvä, ilmoitti Nepenee.

Tytöt menivät eteiseen, pukivat takit ylleen ja avasivat ovet hiljaa.
– Mummo herää, kuiskasi Nupunuu.

Tytöt riensivät ulos niin että ovi paukahti, mummo heräsi ja riensi yläkertaan ja huomasi että tytöt ovat poissa. Tytöt menivät bussipysäkille ja nousivat bussiin. He näkivät mummon auton bussin takana ja painuivat alas. Heidän edessään oli saman ikäisiä tyttöjä neljä ja he näyttivät takaapäin samalta. Tytöt kysyivät, haluaisivatko tytöt vaihtaa paikkaa ja se sopi heille. Nöpönöö ja muut nousivat bussista oikeaan paikkaan, mutta mummo ei huomannut heitä, koska katsoi bussissa olevia tyttöjä.

Tytöt vaelsivat pitkään mutta löysivät kuin löysivätkin joulumaan. Oli jo myöhä ja he menivät kysymään apua erään tontun kodista, mutta ketään ei ollut paikalla. Samassa he kuulivat ääntä oven takaa. He kurkistivat ovesta ja huomasivat tontun.
– Mennään ilmanvaihtokananvaan ja kuunnellaan sitten. ilmoitti Nepenee.
– Miksi, kysyi Nöpönöö.
– Ja miten sinä edes keksit tuon, lisäsi Nipinii.
– Siksi kun joku tuli sisään, sanoi Nepenee.

Tytöt menivät ilmanvaihtokanavaan ja kuuntelivat tarkkaan.
– Pukin lista on meillä, sanoi toinen tontuista.
– Voimme pilata kaikkien joulun.

Nelikkö kuuli kaiken ja he aikoivat lähteä, mutta tuli mutkia matkaan. Ilmanvaihtokanava ei kestänyt kaikkien painoa ja he tippuivat tonttujen eteen. Ainoastaan Nöpönöö ei tippunut, hän jäi turvaan ilmanvaihtokanavaan. Nöpönöö lähti pois ilmanvaihtokanavasta ovelle ja siitä ulos. Kun hän saapui pukin pajaan, hän juoksi suoraan pukin huoneeseen ja alkoi kiljua.
– Mikäs nyt on. kysyi pukki.
– No joku paha tonttu sieppasi minun siskoni ja sillä on pukin lista.

Tonttu poliisit lähtivät Tohtori X:än pajalle. Tohtori X oli karannut tonttuvankilasta ja naamioitunut. Tohtori X pidätettiin, he juoksivat pukin pajalle ja antoivat listan. Kun pukki aloitti kierroksen, hän vei nelikön kotiin, jossa mummo huolestuneena odotti. He kertoivat koko tarinan ja jopa sen miten he pääsivät joulumaahan. Kartta annettiin pukille ja kaikki aloittivat joulun vieton.

Mira Laitinen 5. lk
Pihkainmäen koulu

» Joulukalenterin etusivulle