Mieli, kieli ja kulttuuri

Syk­syn 2018 fi­lo­so­fi­a­kah­vi­las­sa poh­di­taan mie­leen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä niin kie­len, kult­tuu­rin, du­a­lis­min kuin te­hok­kuu­denkin näkö­kul­mis­ta. Syksyn ensimmäisenä alustajana toimi FT, fi­lo­so­fi­an his­to­ri­an do­sent­ti Timo Kaitaro Helsingin yliopistosta.
Professori Ilkka Ruostetsaari

Val­ta­suh­teet po­li­tii­kas­sa

Professori Ilkka Ruostetsaari pohtii Ikääntyvien yliopiston luennossaan vallan olemusta. Hän kertoo luennossaan kansalaisten ja päättäjien käsityksistä vallan jakautumisesta ja pohtii, kuka meillä käyttää poliittista valtaa ja miten valtasuhteet ovat muuttuneet 90-luvun alun jälkeen.
video

Kaupungin rooli kaavoittajana ja vesistöjen suojelijana

Millainen on kaupungin rooli vesistön suojelijana ja kaavoittajana? Tästä kertoi Itä-Suomen yliopiston Cafe Smart -keskustelutilaisuudessa Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen.
video

Kallaveden ominaispiirteitä

Millä pelisäännöillä vesienhoitoa tehdään: kuka luvittaa, kuka valvoo ja kuka päättää? Entä mitä Kallavedelle kuuluu nyt ja kuinka kotoiselle järviluonnollemme käy kun ilmasto muuttuu? Näitä teemoja käsiteltiin Kuopiossa Cafe Smart -tiedekahvilassa. Kolmannessa puheenvuorossa Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä käy läpi Kallaveden ominaispiirteitä.
video

Vesien hoito ja Kallaveden ekologinen tila

Millä pelisäännöillä vesienhoitoa tehdään: kuka luvittaa, kuka valvoo ja kuka päättää? Entä mitä Kallavedelle kuuluu nyt ja kuinka kotoiselle järviluonnollemme käy kun ilmasto muuttuu? Näitä teemoja käsiteltiin Kuopiossa Cafe Smart -tiedekahvilassa. Toisessa puheenvuorossa hydrobiologi Antti Kanninen kertoo vesien hoidosta, seurannasta ja Kallaveden ekologisesta tilasta.
video

Mitä kuuluu, Kallavesj?

Millä pelisäännöillä vesienhoitoa tehdään: kuka luvittaa, kuka valvoo ja kuka päättää? Entä mitä Kallavedelle kuuluu nyt ja kuinka kotoiselle järviluonnollemme käy kun ilmasto muuttuu? Näitä teemoja käsiteltiin Kuopiossa Cafe Smart -tiedekahvilassa. Ensimmäisessä puheenvuorossa tutkija Helena Jäntti kertoo mitä Kallavedelle kuuluu.

Lehmä – ystävä ja tuotantoeläin

Kotieläimillä ja erityisesti lehmillä on ollut aina paikkansa suomalaisten sydämessä. FT Taija Kaarlenkaski kertoo, että vielä noin viisikymmentä vuotta sitten Suomessa oli yli 200 000 lypsykarjatilaa. Viime vuosikymmenien maatalouden murroksen myötä tuotanto on erikoistunut ja kotieläintilojen määrä on laskenut huimaa vauhtia, samalla kun itse työkin on koneistunut.

Nuku hyvin – voi hyvin

– Kun nukutaan hyvin ja tarpeeksi, niin pysytään virkeänä. Unen aikana aivoista ja lihaksista poistuu kuona-aineita ja aivoihin sekä lihassoluihin latautuu energiaa, Uni myös vahvistaa psyykkistä hyvinvointia, kuvaa unen merkitystä yliopisto-opettaja Tiina Ikävalko.

Näin lapsemme syövät – miten se vaikuttaa terveyteen?

– Syömiskäyttäytymisen erot näkyvät jo ekaluokalla, kuten onko lapsella taipumusta tunnesyömiseen, kertoo FT Aino-Maija Eloranta Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen juhlaseminaarissa.

Ennustaako lapsen kasvutapa terveyttä?

Lapsen kasvun seuraaminen on tärkeää, sillä kasvun aikana havaituilla hälytysmerkeillä voidaan ennakoita myöhempienkin ikävuosien terveyttä. Hälytysmerkkejä ovat muun muassa lapsen paino, veren rasva-arvot, vyötärönympärys sekä verenpaine.

Tuoreimmat