Joulukalenteri 21.12.2011

Toimitus - 21.12.2011 - 07:00:00

Kantin ja Radio Savon yhteisessä joulukalenterissa julkaistaan tarinoita joka päivä aina jouluaattoon saakka. Tarinat ovat kuopiolaisten Länsi-Puijon ja Pihkainmäen koulujen 4. ja 5. -luokkalaisten kirjoittamia. Yksi kunkin päivän tarinoista on myös kuultavana Radio Savon nettisivuilla ja lähetyksissä maanantaista perjantaihin (Kuopio 98,1 MHz, Iisalmi 96,5 MHz) Kuopion kaupunginteatterin näyttelijän lukemana.

Tämänkertaisten tarinoiden kirjoittajat ovat Emma Koski, Patrik Grahn ja Eelis Ristolainen.

Emma Kosken tarina nimeltä Pollen joulu on kuultavissa myös äänenä Radio Savon verkkosivuilla. Lukijana on Kuopion kaupunginteatterin näyttelijä Katri-Maria Peltola.

» Joulukalenterin etusivulle

Pollen joulu

Olipa kerran Polle-niminen poni. Polle oli valkea ja hänen harja oli musta. Pollen lempiherkut olivat vadelmaveneet. Pollella oli vain yksi toive, hän halusi olla Petteri Punakuono, hän oli toivonut sitä pienestä asti. Eräänä talviyönä Polle kuuli ääniä kellarista. Aluksi Pollea pelotti mutta sitten hän rohkaistui.

Polle haki lampun ja lähti katsomaan kuka siellä oli. Hän avasi kellarin oven ja huusi ”Kuka siellä on?”, mutta kellarissa ei ollut ketään. Polle lähti kiertämään kellaria ympäri ja samalla hän huomasi pöydällä punaisen kirjeen, jossa oli Joulupukin kuva. Avattuaan kirjeen Polle luki kirjeen ääneen: ”Hei Polle, minä täällä, Joulupukki, tarvitsemme apuasi, sillä Petteri Punakuono on sairas emmekä pysty käyttämään Petteriä reen edessä ajotehtävissä, niin voisitko sinä tulla apuun, Terveisin Joulupukki. P.S Tule ensi yönä ulos kello 24.00, niin Tonttu Törppö hakee sinut.”

Polle oli melkein pyörtyä siihen paikaan. Pollelle tuli hoppu. Aamulla hänen piti pakata. Ensiksi hän laittoi eväät ja tarvikkeet. Sen jälkeen Polle alkoi luetella eväitä ja tarvikkeita: piparit, porkkanat, kaurat, vadelmaveneet jne.

Polle oli menossa nukkumaan jo klo 17.00, koska sillä oli niin aikainen herätys. Pollen kello soi piip piip piip… Polle heräsi äkkiä, koska se oli vahingossa laittanut kellon soimaan klo 23.50. Polle oli menossa ulos odottamaan Tonttu Törppöä, mutta Tonttu Törppö oli jo odottamassa Pollea ulkona. Polle laukkasi nopeasti Tonttu Törpön luokse. Tonttu Törppö sanoi Pollelle ” Moikkelis koikkelis diiba duu !”

Polle ihmetteli vähän aikaa, mitä tonttu oikein sekoili. Tonttu Törppö sanoi Pollelle: ”Tule lähemmäksi, niin voimme lähteä taikapölyllä pois”. Tontun ja Pollen piti lausua taikasana:
Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki, eikö taakka painaa selkää käyppäs tänne, emme pelkää.

Tonttu Törppö ja Polle liukuivat alas mäkeä Joulupukin luokse. Joulupukki juoksi äkkiä Pollen luo ja sanoi: ”Aloitamme ensin taikavadelmaveneillä. Syö ne niin sinulle tulee valoa antava nenä.”

Polle ahmi vadelmaveneet, koska ne olivat Pollen herkkua. Seuraavaksi Pollelle etsittiin valjaat. Valjaat löydettiin todella takaa kaapista, koska Polle oli alle metrin korkea. Viimeiseksi Pollelle näytettiin oma pilttuu. Se tuoksui ihanalle piparille. Polle lähti käymään Petteri Punakuonon luona. Petteri yski ja nuuskutti omassa pilttuussaan. Petteri sanoi Pollelle: ”Onneksi tulit tänne, minä en voi tehdä mitään, koska olen niin vilustunut.”
Polle vastasi: ”Annan sinulle joulupiparin, josta saat voimaa.”

Petteri ahmi piparin, joka maistui neilikalle. Sen teki mieli lähteä Joulupukin mukaan kuskaamaan lahjoja kilteille lapsille. Mutta yskä vain vaivasi ja lähdöstä ei tullut mitään. Polle päätti, että lapset eivät saa jäädä ilman mollamaijoja ja jotkut autoja. Tonttu Törpöllä ei ollut mitään tekemistä, koska hän oli Joulupukin neuvonantaja. Nuorimmat tontut vain maiskuttelivat karamellejä kuusen oksilta. Päivän lopussa tontut söivät ilta puuron ja kävivät nukkumaan.

Seuraavana aamuna oli jouluaatto. Kaikki tontut heräsivät aikaisin, koska heidän täytyi täyttää Joulupukin säkit joululahjoilla. Kaksi tonttua lähti valjastamaan poroja ja Pollea. Valjastuksen jälkeen tontut veivät porot ja Pollen kiinni taikarekeen. Toiset tontut taas laittoivat lahjasäkkejä rekeen. Joulupukki oli tulossa rekeä kohti. Hän nousi istuimelle, otti ohjat, valmisteli lähdön ja nousi ilmaan. Sieltä hän tervehti vilkuttamalla ja toivotti kaikille hyvää joulua!

Emma Koski
Pihkainmäen koulu 4. lk

Pekan ja Villen hullu joulu

Oli kaunis päivä. Pekka ja Ville ovat syömässä aamupalaa vanhempiensa kanssa.

– Mitä ihmettä! Ville huutaa.
– Onko huomenna joulu? Pekka kysyy äidiltä.
– Kyllä on, äiti vastaa.
– Me kun luulimme, että joulu on vasta kymmenen päivän päästä, veljekset sanoivat.
– No huomenna se kuitenkin on, iskä sanoo.
– Menkääpäs nyt metsään leikkimään tai ette saa joululahjoja, äiti kehottaa.
– Minä menen ensin, Pekka huutaa.
– Minäpäs, Ville sanoo.

Pekka lyö Villeä. Ville rupeaa itkemään.
– Pekka, miksi löit Villeä? Hänhän itkee.
– Pyydä häneltä heti anteeksi, iskä sanoo.
– Anteeksi, Pekka sanoo.
– Menkää nyt ulos leikkimään, äiti sanoo.

Veljekset ryntäävät metsään. He leikkivät piilosta. Ville menee piiloon. Pekka laskee: 1,2,3,4,5.
– Minä nään sinut, Pekka sanoo.
– Epäreilua, Ville sanoo ja lyö Pekkaa.

Pekka juoksee kotiin itkien. Ville hölkkää perässä.

Kotona odottaa puhuttelu.
– Minä luulen, että ette saa joululahjoja, äiti sanoo.
– Pekka ja Ville, teidän pitää käyttäytyä paremmin, iskä sanoo.
– No niin, nyt on nukkumaanmenoaika, äiti sanoo.
– Hyvää yötä pojat, iskä huutaa.
– Hyvää yötä, veljekset vastaavat.

Pekka ja Ville menevät nukkumaan. Pekka aikoo laittaa valot päälle 2 tunnin päästä. Ville nukahtaa. Pekka laittaa valot päälle. Ville rupeaa itkemään.

Äiti tulee vihaisena ylös.
– Pekka, miksi Ville itkee, äiti kysyy.
– No, kun minä laitoin valot päälle, Pekka tunnustaa.
– No niin, olkaa nyt kiltisti ja hyvää yötä, äiti sanoo.

Pojat nukkuvat yön yli ja aamu koittaa.

– No niin katsotaan, ketkä saavat lahjoja, äiti sanoo.
– Äidille, isille, äidille ja isille, siinä ne olivat
– Miksi me ei saatu lahjoja, Ville kysyy.
– Ette saaneet lahjoja, koska käyttäydyitte huonosti, äiti sanoo.
– YÄÄ! Pekka ja Ville itkevät.
– Pojat, meillä on kerrottavaa.
– No mitä, veljekset kysyvät.
– Joulu on vasta huomenna.
– No kyllä mekin se tiedettiin koko ajan, veljekset vastaavat.
– Mutta muistakaa, jouluna ja muutenkin pitää käyttäytyä nätisti, vanhemmat vastaavat.
– Joo kyllä muistetaan, Pekka ja Ville vastaavat.

Patrik Grahn
Länsi-Puijon koulu

Pilleri ja Holli pelastivat joulun

Pilleri ja holli jotka olivat ystävykset olivat menossa kodalle metsään. Holli pakkasi eväät ja juomat. Kun Holli oli pakannut eväät lähdettiin matkaan. Puolessa välissä kuului rysähdys. He menivät äkkiä katsomaan, mikä tippui maahan. He näkivät joulupukin, joka oli loukkaantunut.

– Holli, mene äkkiä kertomaan joulumuorille.

Niimpä Holli lähti matkaan. Holli juoksi ja juoksi kunnes oli perillä pukinpajalla. Hän näki joulumuorin jo kaukaa metsästä, koska muori oli odottamassa joulupukkia pihalla. Kun muori näki Hollin hän kysyi:
– Mikä hätänä?

Kun Holli oli kertonut koko jutun, he lähtivät matkaan Petterillä. Kun Holli ja muori olivat perillä, he ottivat pukin ja Pillerin mukaansa ja lähtivät. Pajalla pukki ja muori kiittivät Hollia ja Pilleriä sitten he lähtivät kotimatkalle.

Eelis Ristolainen
Pihkainmäen koulu 4. lk

» Joulukalenterin etusivulle