Lautaslaatuselvitys kannustaa kotimaisuuteen

Anne Heikkinen - 11.4.2012 - 12:54:43

Päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla syödään vuosittain lähes 900 miljoonaa ammattikeittiöiden valmistamaa ateriaa. Ei siis ole sama, millaista ruokaa näissä paikoissa on tarjolla.

Mutta ovatko ammattikeittiöiden ruokavalioiden ravintosisällön laskennassa käytetyt tiedot ajan tasalla? Savon ammatti- ja aikuisopiston toteuttamassa lautaslaatuselvityksessä analysoitiin julkisen sektorin ammattikeittiöissä tarjotun ruuan todellista ravintosisältöä.

– Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin -hankkeessa heräsi huoli siitä, mitä se lautanen oikeasti sisältää ja mitä me saadaan eteemme, kun mennään ruokailemaan. Kysymyksenä oli, että pitävätkö laskelmat paikkansa, esimerkiksi kuinka paljon perunassa oikeasti on C-vitamiinia, toteaa hankepäällikkö Sari Väänänen.

Ongelmana on, että uusien tuontikalojen ravitsemuksellinen laatu ei ole tarkoin tiedossa. Myös peruna- ja porkkanalajikkeiden muuttuminen sekä viljelyn tehostuminen ovat voineet vaikuttaa niiden ravitsemukselliseen laatuun.
– Ravintoarvotietoja tarvitaan lisää. Osa käytettävistä tiedoista on peräisin jopa 60-luvulta ja uusien kalalajien ravintoarvoja ei löydy ollenkaan.

Popsi, popsi perunaa

Lautaslaatuselvityksessä määritettiin ammattikeittiöissä laajalti käytössä olevien elintarvikkeiden ja puolivalmisteiden ravintoarvoja. Syynissä olivat peruna, porkkana, kalatuotteet sekä mansikkakiisseli.

Selvityksen mukaan peruna on mainettaan parempi C-vitamiinin lähde.
– Erityisesti syksyn perunassa on hyvät C-vitamiinipitoisuudet ja kyllä joulu-tammikuulle saakka perunan C- vitamiiniarvot säilyvät hyvinä. Jo parista keskikokoisesta perunasta saa jopa puolet C-vitamiinin tarpeesta tyydytettyä. Ja perunahan kannatta syödä kuorineen, kouluissa pojat ei viitsi kuoria perunoita ja se kyllä ihan järkevä juttu, Väänänen naurahtaa.

Entäpä kala?
– Noin 90 prosenttia ammattikeittiöissä tarjottavasta kalasta on kaukomaan kalaa ja hirvittävän vähän tarjotaan järvikaloja, kuten muikkua, hakea ja kuhaa. Selvityksessä todettiin, että kalapuikkojen D-vitamiinipitoisuudet ovat niin alhaisia, ettei voi luottaa siihen, että siitä saisi yhtään D-vitamiinia. Sen sijaan ruotoineen paistetussa muikussa oli huimasti D-vitamiinia, Sari Väänänen toteaa.

Kotimaisuus oli valttia myös mansikkakiisselin osalta.
– Kotimaisissa marjoissa oli puolet enemmän C-vitamiinia verrattuna ulkomaisiin marjoihin.

Kuuntele Väänäsen haastattelu kokonaisuudessaan:

Kesto 14'19"

Savon ammatti- ja aikuisopiston Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin ESR-hanketta rahoittaa Pohjois-Savon ELY-keskus. Lautaslaatuselvityksen aineisto on saatavilla KestITÄ-hankkeen nettisivuilla osoitteessa www.ekocentria.fi/kestita