Siilin elinpiirit ovat pohjoisessa laajempia kuin Keski-Euroopassa

Kimmo Salvén - 17.2.2014 - 09:02:23

Levinneisyytensä pohjoisosissa siili viihtyy monipuolisessa kaupunkiympäristössä, mutta ihmisen muokkaamassa elinympäristössä on lajille myös vaaransa. FM Anni Rautio tutki väitöskirjassaan itäsuomalaisten siilien ekologiaa, erityisesti liikkumista ja elinympäristön käyttöä.

Radioseurannan perusteella selvisi, että pohjoisessa siilin elinpiirit ovat laajoja verrattuna sen eteläisempiin levinneisyysalueisiin Keski-Euroopassa. Kaupunkiympäristössä laji käyttää elinympäristönään niin pihoja ja puutarhoja kuin kaupunkimetsiäkin.

Urossiili liikkuu keskimäärin 98 hehtaarin ja naaras 55 hehtaarin alueella. Uroksen elinpiiri on laajimmillaan keväällä pariutumisaikaan, kun taas naaraalla elinpiiri laajenee syksyä kohden. Pesien merkitys siilille korostuu pohjoisilla leveysasteilla, koska se viettää suurimman osan vuodesta pesässä.
Kesäiset päiväpesät sijaitsevat pääosin pihoissa ja puutarhoissa. Syys- ja talvipesänsä siili rakentaa sen sijaan kaupunkimetsiin. Horroksen pituus Joensuun korkeudella on noin kahdeksan kuukautta. Siten aktiivinen aika lisääntymiseen, poikastenhoitoon ja vararavinnon kerryttämiseen talvea varten jää hyvin lyhyeksi.

Luontaisen ravinnon, kuten kovakuoriaisten ja kastematojen lisäksi siili käyttää hyödykseen myös ihmisen tarjoamaa ravintoa. Yli puolet tutkituista siileistä kantoi salmonellaa. Ruokintapaikkojen hygieniasta huolehtiminen onkin erityisen tärkeää, jotta taudit ja loiset eivät leviäisi ihmisiin ja toisiin siileihin.

Liikenne on hyvin yleinen siilin kuolinsyy kaupunkiympäristössä. Eniten siilejä menehtyy liikenteessä heinä-elokuussa. Luonnollisista kuolinsyistä yleisimpiä ovat poikasten nääntyminen loppukesällä ja uroksilla havaittu tassutulehdus. Suurella osalla yksilöistä havaittiin myös sisäloisia kuten keuhkomatoja. Raskasmetallit kertyvät siilin kudoksiin iän myötä ja lajia voitaisiin käyttää kaupunkiympäristön tilan ilmentäjänä. Siili hyötyy ihmisestä vaikka kaupunkiympäristö tuo myös negatiivisia vaikutuksia lajille, kuten liikennekuolleisuus ja eläinten ja ihmisten yhteiset tartuntataudit.
 
FN Anni Raution biologian alaan kuuluva väitöskirja On the northern edge – ecology of urban hedgehogs in eastern Finland (Pohjoisella äärirajalla – kaupunkisiilin ekologia Itä-Suomessa) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 14.2.2014.

Kuvituskuva: Calle Eklund (CC 3.0 BY-SA)

 

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

CAPTCHA
Kirjoita kuvan sanat alla olevaan ruutuun. Tämä kysymys esitetään automaattisen roskapostin vähentämiseksi.
8 + 1 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.
Footer