Moniäänisempi luentatapa tekee kansanrunouden ymmärrettävämmäksi

Kimmo Salvén - 20.2.2015 - 08:11:08

Kansanrunousaineisto kertoo perinteenkerääjien ja runonlaulajien kohtaamisesta, selviää tuoreessa perinteentutkimuksen alan väitöskirjassa. FM Tiina Seppä tarkastelee tutkimuksessaan suomalaista kansanrunousaineistoa henkilökohtaisen kokemuksen kuvaajana sekä ideologisten tulkintojen aineksena. Tutkimuksen kohteena ovat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tallennetut kansanrunot, niistä tehdyt tulkinnat sekä taustoittavat elämäkerralliset tiedot.

Arkistoteksteihin sisältyy henkilökohtaisia kokemuksia, kohtaamisia, tunteita ja elämänkohtaloita. Näitä aikalaistallentajille triviaaleja, ei-toivottuja tai epäolennaisia piirteitä on jälkeenpäin mahdollista nostaa arkistoteksteistä näkyviin uudenlaisilla lukutavoilla. Näin arkisto ja arkaainen kansanrunous on mahdollista tehdä ymmärrettäväksi myös nykylukijalle.

Perinteen tallentamisen prosessia tarkastellaan perinteenkerääjä, kirjailija ja kansakoulunopettaja Samuli Paulaharjun (1875–1944) ja vienalaisen runonlaulajan, Anni Lehtosen (1866–1943), kohtaamisen ja sen tuloksena syntyneiden aineistojen valossa. Tulkintojen rakentumista analysoidaan runopitäjä Ilomantsista ja runonlaulaja Mateli Kuivalattaresta (1771–1846) muodostuneiden käsitysten kautta.

Seppä lukee aineistoja kuvauksina tuottajiensa kokemuksista ja kohtaamisista sekä kehittää uutta tapaa arkistoaineiston luentaan. Lisäksi hän pyrkii antamaan äänen kansanrunousaineistojen niukasti tarkastelluille piirteille: aineistot ansaitsevat monivärisen ja moniäänisen luennan.

– Kansanrunousaineistoja on voitava katsella uudella tapaa, jolloin voidaan tuottaa uudenlaisia, arkielämäänkin kytkeytyviä tulkintoja. Tutkimus voi näin saattaa yhä uusia lukijoita ja tulkitsijoita niin kansanrunoudentutkimuksen kuin itse runojenkin äärelle ja synnyttää uusia kohtaamisia, tulkintoja ja keskusteluja.

FM Tiina Sepän perinteentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kohtaamisia menneen kanssa. Tutkimus kansanrunousaineistojen synnystä ja myöhemmistä tulkinnoista tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa 20.2.2015.