J. V. Snellman: akateemisesta filosofista yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi

Anne Heikkinen - 14.4.2016 - 10:11:54

Eletään vuotta 1844. Kuopio on noin parintuhannen asukkaan kohtuullisen vireä ja vilkas sisämaakaupunki. Kaupunkiin perustetaan lukio ja Kallaveden aalloilla nähdään höyrylaiva.
– Kulttuurielämä ja talouselämä ovat nousussa, mutta toisaalta kaupungissa on vakavia sosiaalisia ongelmia. Snellman nosti esimerkiksi esille, että kaupungissa oli paljon ympäröivältä maaseudulta tulevia kerjäläisiä, kuvaa YTL Eero Ojanen.

Ojanen on tutkinut paikallisuuden näkökulmaa J. V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844–1846 Kuopiota käsittelevän aineistossa.

– Snellman halusi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi ja puhumaan yliopistoa laajemmalle yleisölle. Kuopio tuli hänelle sattumalta eteen, mutta se, että täällä oli kirjapaino, antoi hänelle tilaisuuden perustaa oman lehden, jota hän niin kovin halusi. Kuopio sopi hänelle siinä tilanteessa siis kovin hyvin.

Ojasen mukaan paikallinen näkökulma antoi oman lisänsä siihen tapaan, jolla Snellman siirtyi akateemisesta filosofiasta yhteiskunnallisen vaikuttajan rooliin 1840-luvulla. Saima-lehden aikakausi osui juuri suomalaisen yhteiskunnan suuren murroksen ja modernisaation kynnykselle.

– Snellman tunnetaan ärhäkkänä kriitikkona, mutta Saima-lehden Kuopion jutut ovat tyyliltään toisenlaisia. Ne ovat lempeitä ja hyväntahtoisia. Snellman katselee kaupunkia suopeasti ja ystävällisesti. Hän näki, että juuri Kuopion kaltaisessa kaupungissa on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudennäkymiä.

Kuuntele haastattelu:

Kesto: 26'56"

Henki ja sivistys. Paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844–1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 1.4.2016.