Professori Riitta Ahonen on ollut mukana perustamassa Lääkelaitosta sekä Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohtoa, joiden molempien toiminta uudelleenorganisoitiin Fimeaa perustettaessa. Ahonen on toiminut myös Lääkelaitoksen johtokunnan jäsenenä. Tässä puheenvuorossa hän kertoo oman näkemyksensä siitä, kuinka Lääkelaitoksen siirto Kuopioon ja muuttuminen Fimeaksi tapahtui.
Prosessi ei missään nimessä ollut kivuton, kuten ei alueellistaminen yleensäkään. Vaikka alueellistaminen ja pakkosiirrot varmasti luovat myös tuskaa, Ahonen painottaa Suomen historiaan mahtuvan paljonkin pakkosiirtoja ja aluepolitiikkaa. Esimerkkinä hän mainitsee Turun akatemian joka perustettiin aluepoliittisista syistä 1640 - mutta tsaarin käskystä samainen tuo laitos siirrettiin 1820-luvulla Helsinkiin aluepoliittisin perustein. Nyttemmin tuo Turusta Helsinkiin pakkosiirretty laitos tunnetaan Helsingin yliopistona.
Lääkelaitoksen kohdalla alueellistamisselvitykset oli Ahosen mukaan pakko tehdä. Hän toteaa laissa sanottavan selvästi, että alueellistamisselvitys on tehtävä aina, kun perustetaan uusi yksikkö tai toiminto, laajennetaan olemassaolevaa toimintaa olennaisesti tai toimintoja merkittävästi uudelleenorganisoidaan. Myös Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa on sanottu, että 2015 mennessä on alueellistettava 4 000 - 8 000 henkilötyövuotta.
Ahonen hämmästelee, että esimerkiksi Helsingin Sanomat lähti niin voimakkaasti ja tunnepohjaisesti vastustamaan alueellistamispäätöstä. Myöskään muu media ei saa Ahoselta puhtaita papereita viestinnän ja uutisoinnin puolueettomuuden osalta. Ahonen kuvaakin prosessia ammattilaisten käymäksi tiedotussodaksi.
Myös katteeton, useasta suunnasta tullut pelottelu hämmästytti Ahosta, mm. Lääketeollisuus ry. tiedotti riskistä jonka mukaan jotkin lääkkeet saattavat loppua apteekeista, koska Lääkelaitos on invalidisoituinut.
Vaikka yleisesti myönnettiin uuden viraston olevan tarpeellinen, painopiste keskustelussa ja uutisoinnissa kääntyi lähinnä ensin ehdotetun ja sittemmin päätetyn sijoituspaikan haukkumiseen. Substanssilla ei keskustelussa ollut juuri merkitystä.
Kuuntele Ahosen luento:
Luentoa on editoitu luennoitsijan pyynnöstä 28.1.2010.
Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta 26.11.2009.
Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopisto on Kuopion kesäyliopiston ja Kuopion yliopiston avoimen yliopiston toimintaa.
Sodan ja jälleenrakennuksen ikonit
11.3.2012
Kansa sairastaa, parantaa ja kertoo
26.1.2012
Timo Airaksinen: Tehokkuus - hyvän elämän ehto vai este?
Nimi: Hannu Rainesto (vieras)
..kuitenkin haluan korostaa sitä mikä jäi Timolta sanomma että koneen rytmi on kapitalismin ja sen...
Näytä kommentti
Sukupolvien välisen historiallisen tiedon siirto ja nuorten kansalaistoiminta
Nimi: Nimetön (vieras)
Ei minusta lainkaan surkea tai yksisilmäinen. Hyvä kokonaisuus ja mielenkiintoinen aihe tämä oli.
Näytä kommentti
Sukupolvien välisen historiallisen tiedon siirto ja nuorten kansalaistoiminta
Nimi: Nimetön (vieras)
Luento oli surkea. On uskomatonta miten yksisilmäisesti yliopistomies luennoi historiasta. Suomen...
Näytä kommentti
Kuopiosta Suomen ensimmäinen Mobiilikunta
Nimi: Nimetön (vieras)
Ei näemmä ole androidille tarjolla vielä.
Näytä kommentti
PREP-estäjillä muistisairauksien kimppuun?
Nimi: Kiitos (vieras)
Pitääpä tutustua. http://en.wikipedia.org/wiki/Berberine
Näytä kommentti
Teemana terveys: Voiko kulttuuri hoitaa?
30.3.2012
Luennossani analysoin HS pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindbegin 20.10.2008 kirjoittamaa pääkirjoitusta, jossa hän muun muassa kirjoittaa: "Molempien kaupunkien yliopistoissa toki koulutetaan lääkealan ja lääketieteen osaajia, mutta lääkkeiden lupamenettelyä, lääkevalvontaa kustannusvaikuttavuudesta puhumattakaan ei opiskella yliopistossa." Yliopistossa nämä aiheet kyllä sisältyvät koulutusohjelmaan ja kustannusvaikuttavuusanalyyseja Lääkelaitos ei tehnyt.
Sanoin luennollani pääkirjoitustoimittajan kommentoineen, ettei pääkirjoituksen tarvitse olla totta. En ole keskustellut hänen kanssaan asiasta, vaan väitteni perustui kuulopuheeseen. Olen pahoillani, että loukkasin hänen ammattikunniaansa ja haluan oikaista asian.
Luentoni on minun näkemykseni Fimean syntyyn ja alueellistamiseen. Prosessin aikana olen koonnut runsaasti materiaalia (muistioita, lehtileikkeitä yms.) sekä pitänyt päiväkirjaa. Ehkä niistä syntyy jossain vaiheessa myös pohdiskeleva artikkeli.
Riitta Ahonen
Kiitokset, Riitta Ahonen, tästä luennosta. Jos ei muuta, niin tämä avaa silmiä sille, miten voimakkaita tai selkeitä median agendat voivat olla.
Ymmärrän toki senkin, että tämä on vain teidän näkemyksenne, joku muu saattaisi purkaa asiaa toisin. Mutta totuus ei olekaan absoluuttinen tai vakio.