Karjalan tutkimuslaitos tutkii rajaa useasta näkökulmasta

Jaa sivun osoite |

Kari Salmela - 10.2.2010 - 11:13:10

Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen raja ja Venäjä -tutkimus on monisäikeistä tutkimusta rajan molemmin puolin.

- Tutkimus on ollut mahdollista Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen eli tuollaiset parikymmentä vuotta. Suhteita on rakennettu tänä aikana rajan taakse Karjalan tasavaltaan, Pietariin ja kauemmaksikin, kertoo laitoksen varajohtaja Heikki Eskelinen Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta. 

Karjalan tutkimuslaitoksessa työskentelee tutkijat sekä hallinto- ja opetushenkilöstö mukaan lukien noin 70 ihmistä.

Eskelisen mukaan laitoksen tutkimuskohteista valmistuu vuosittain 2-3 väitöskirjaa.

Rajatutkimuksen rooli kasvaa

Eskelinen painottaa, että rajatutkimuksen rooli on viimeisen 10-20 vuoden aikana noussut merkittävästi.
- Taustalla on se, että rajoja on karsittu esimerkiksi Euroopan Unionin sisällä ja toisaalta uusia valtioita on muodostunut. Tätä taustaa vasten rajojen luonne on muuttunut. Tähän on vielä lisättävä globalisaatioprosessi, sanoo Eskelinen.

On selvää, että tällaisissa murrosvaiheissa muutokset raja-alueiden elämään ovat merkittäviä niin yhteiskunnallisesti kuin yksityisen ihmisenkin elämään.
- Tutkimme perinteisiä institutionaalisia rajoja, mutta myös yhteiskuntien sisälle tulevia ihmisten välisiä rajoja kuten esimerkiksi etnisten vähemmistöjen muodostumista. 

Suomessa rajatutkimus on arvostettu korkealle. Siitä yhtenä esimerkkinä ovat Karjalan tutkimuslaitoksen Suomen akatemialta saamat tutkimusrahoitukset.
- Akatemia on ollut meille hyvin tärkeä rahoittaja. Meillä on ollut myös EU:n puiteohjelman hankkeita ja uusien hakemusten tekeminen on meneillään. Kiinnostus tätä tutkimusaluetta kohtaan on nousussa, luonnehtii Eskelinen.

- Suomessahan on tietty työnjako Venäjä-tutkimuksessa. Meidän alue liittyy Karjalan tasavaltaan eli meidän naapurialueeseen ja toisaalta tähän rajakysymykseen. Mitä raja merkitsee, mitä se on merkinnyt suomalaisen identiteetin kannalta, mitä se merkitsee yhteiskuntakehityksen kannalta erityisesti Itä-Suomessa, tiivistää Eskelinen.

Venäjä-tutkimusta tekee myös Aleksanteri-instituutti Helsingissä.

Joensuun kampuksella toimiva Karjalan tutkimuslaitos ei ole tutkintoja antava yksikkö. Laitoksen yhteistyökumppaneita ovat mm. maantieteiden ja yhteiskunnallinen tiedekunta. Laitos antaa opetusta, siellä tehdään jatko-opiskelua ja se valvoo valtakunnallista tutkijakoulua Venäjä- ja rajatutkimuksen alalla, jota Suomen akatemia rahoittaa.

kuunteleKesto 10'58"

 

Karjalan tutkimuslaitos verkossa: www.joensuu.fi/ktl/

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään automaattisen roskapostin vähentämiseksi.
2 + 0 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.
Footer