Turpeen energiakäytössä hyvää ja pahaa

Kimmo Salvén - 17.9.2010 - 09:20:11

Turpeen energiakäyttö on ollut yksi viime aikojen puheenaiheista. Kiistaa on ollut niin suoalueiden käytöstä, turpeen määrittelystä uusiutuvaksi energiaksi kuin turpeen verokohtelustakin.

Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehdyssä kriittisesä arviossa tarkasteltiin turpeen energiakäytön ympäristönäkökulmia arvioimalla kriittisesti aiempien turpeen elinkaaritutkimusten tuloksia. Työ osoitti, että luonnontilaisesta suosta nostetun turpeen energiakäytön ilmastovaikutus on samaa luokkaa kivihiilen energiakäytön kanssa, olettaen että turvetuotantoalue metsitetään käytön jälkeen.

Metsäojitettujen soiden osalta ilmastovaikutus sen sijaan kasvaa jo ohi kivihiilenkin.
– Ojituksen takia turve alkaa hajota valtavan nopeasti ja siitä tulee valtavat hiilidioksidi- ja ilokaasupäästöt, ilokaasu taas on hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu, kertoo arviointityössä mukana ollut professori Pertti Martikainen Itä-Suomen yliopiston Ympäristötieteen laitokselta.

Turpeen käyttöä on perusteltu myös sillä, että se on "hitaasti uusiutuva" luonnonvara. Tähän Martikainen ei yhdy, vaan painottaa turpeen kertyvän maaperään tavattoman hitaasti. Nykyiset turvevarannot ovat kertyneet jääkauden jälkeen, tuhansien vuosien aikana, hän muistuttaa.

– Jos me sitä taustaa vasten ajatellaan sitä turpeen hiilen ominaisuutta, niin kyllä se sinne fossiilisempaan suuntaan kääntyy. Sehän on periaatteessa kansainvälisissä määrityksissä fossiilisena polttoaineena, mutta kun sillä on kuitenkin tietty uusiutumisnopeus, niin Suomessa on käytetty termiä "hitaasti uusiutuva".

Turpeella on kuitenkin toisessa vaakakupissa voimakkaat taloudelliset vaikutukset. Turvevarantojen suuruutta kuvaa se, että pelkällä turpeella Suomen kokonaisenergiantarve voitaisiin erään teoreettisen laskelman mukaan täyttää nykykulutuksella noin 70 vuoden ajan.

– Jos me lähdetään siitä, että meillä on fossiilinen polttoaine joka on muualta tuotua, niin sillä ei ole Suomelle sellaista kansallista hyötyä kuin turpeen käytöllä. Turve on silloin fossiilisena polttoaineena tietyllä tavalla parempi. Mutta jos katsotaan ilmastonäkökohtia ja globaaleja näkökohtia, niin joka ikinen ilmastolle haitallinen polttoaine on samanarvoinen, Martikainen summaa.

Turpeen energiakäyttö on siis sellaisenaan hiilitaseensa kannalta huono vaihtoehto. Sen sijaan turpeen lisääminen poltettavaan biomassaan on jo erillispolttoa parempi vaihtoehto.
– Bioenergialla tulee olemaan valtavan suuri merkitys. Seospoltto, jossa poltetaan biomassaa ja turvetta yhdessä, on erittäin edullista. Tästä saadaan hyviä polttoteknisiä ominaisuuksia, sekä korroosiota ehkäiseviä, että pienhiukkaspäästöjä vähentäviä vaikutuksia.

Kesto 21'37"

Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehdyn kriittisen arvioinnin suorittivat Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion geologinen tutkimuskeskus. Arvioinnissa tarkasteltiin Suomessa (VTT, METLA, HY, JoY 2007) ja Ruotsissa (IVL 2004, 2008) aiemmin tehtyjä energiaturpeen elinkaaritutkimuksia. Tutkimusraportti julkaistaan ympäristöhallinnan julkaisusarjassa syksyllä 2010.

Kuvituskuva: Vapo