Kotona asuvat ikäihmiset käyttävät runsaasti psyykenlääkkeitä. Erityisen ongelmallista tilanteessa on se, että lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitettuja uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään jopa vuosien ajan.
Proviisori Maria Rikalan väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että psyykenlääkkeitä eli psykoosi-, masennus- tai uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytti 38 prosenttia kotona asuvista ikäihmisistä. Heistä 60 prosenttia jatkoi näiden lääkkeiden käyttöä jopa yli kolmen vuoden ajan.
– Psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten muistitoimintojen heikkenemistä, väsymistä ja kaatumistapaturmia. Iäkkäiden katsotaan olevan erityisen alttiita psyykenlääkkeiden haitoille, sillä vanhetessa elimistössä tapahtuu monia muutoksia, joiden vaikutuksesta lääkkeiden vaikutusaika voi pidentyä ja vaikutus kaiken kaikkiaan voimistua. Lisäksi on muistettava, että iäkkäät käyttävät harvoin vain yhtä lääkettä ja monet muut lääkkeet voivat eri mekanismeilla voimistaa psyykenlääkkeiden vaikutuksia.
Ominpäin lääkärin määräämää lääkitystä ei pidä lähteä muuttamaan tai lopettamaan.
– Aina se harkinta siitä, onko lääkehoito tarpeellinen, tehdään yhdessä lääkärin kanssa. Lääkäri on myös avainasemassa siinä, kun lääkehoitoa lopetetaan, eli lääkehoito pitää lopettaa tietyllä tavalla annosta pikkuhiljaa vähentäen. Lääkäri on tässä paras asiantuntija, jonka kanssa lopetus pitää miettiä ja suunnitella, Rikala toteaa.
Vaikka psyykenlääkkeiden käytön määrä herättää keskustelua, Maria Rikala korostaa, että niillekin on oma sijansa.
– Psyykenlääkkeet ovat keskeinen osa monien mielenterveyden sairauksien hoitoa. Usein ollaan huolissaan siitä, määrätäänkö psyykenlääkkeitä liikaa tai suositusten vastaisesti, mutta yhtä lailla huolta herättää myös se, jäävätkö iäkkäiden mielenterveyden sairaudet huomaamatta.
Proviisori Maria Rikalan sosiaalifarmasian alaan kuuluva väitöskirja Psychotropic drug use in community-dwelling older people - pharmacoepidemiological aspects (Psyykenlääkkeiden käyttö kotona asuvilla iäkkäillä - lääke-epidemiologiset näkökulmat) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 10.2.2012.
Ateismi yhteiskunnallisena ilmiönä
3.9.2016
Ampiainen kertoo ympäristön tilasta
1.9.2016
Aspekti 28.8.2016
28.8.2016
Kuituhampusta on moneksi
26.8.2016
Aspekti 21.8.2016
21.8.2016
Ampiainen kertoo ympäristön tilasta
1.9.2016
Kuituhampusta on moneksi
26.8.2016
Ateismi yhteiskunnallisena ilmiönä
3.9.2016
Teema: Muisti ja muistisairaudet
31.10.2013
Tuplasti vanhemmuutta ja arjen iloja
Nimi: Eija Holopainen (vieras)
Toimittaisin sinulle muutamia valokuvia mm. isäsi vanhempien hääkuvan.Myös muutamia esineitä...
Näytä kommentti
Viljojen terveysvaikutukset: ruislese on fytokemikaalipommi
Nimi: Jussi Karppi (vieras)
Hei, kiitoksia ja onnittelut väitelleelle!
Pohtiva kysymys? Onko todella niin, että hyvin...
Näytä kommentti
Uhkaako mikromuovi merien lisäksi myös Suomen järviä?
Nimi: Kimmo Salvén
Hei, kiitokset huomiosta. Linkki korjattu.
Näytä kommentti
Uhkaako mikromuovi merien lisäksi myös Suomen järviä?
Nimi: Nimetön (vieras)
Hei, miksi tämä mikromuovijuttu ei pyöri tuossa MP3-linkissä? Nyt sieltä tulee vain jotain...
Näytä kommentti
Mikä altistaa alkoholismille?
Nimi: Nimetön (vieras)
Erittäin valitettavaa, että nykyinen hallitus tekee päätöksiä, jotka ovat kansan tilaa...
Näytä kommentti
Aspekti: Koulupiha on koulun aarre: 27.08.2016 08.05
27.8.2016
Aspekti: Muistisairaus voi oireilla muuttuvana käytöksenä: 20.08.2016 08.05
20.8.2016
Teemana terveys: Viljojen terveysvaikutukset: ruislese on fytokemikaalipommi (S): 14.08.2016 18.08
14.8.2016
Teemana terveys: : Vaikuttaako pienitaajuisille magneettikentille altistuminen lisääntymisterveyteen? (S): 28.07.2016 19.08
28.7.2016
Aspekti: Mikrobit hyvässä ja pahassa: 16.07.2016 08.05
16.7.2016
Teemana terveys: Voiko aivojen toimintaa buustata? (S): 14.07.2016 15.29
14.7.2016
Aspekti: Yhteiskuntaluokka työläistyttöjen koulutusvalinnoissa: 09.07.2016 08.05
9.7.2016
Aspekti: Peleillä hyvinvointia: 02.07.2016 08.05
2.7.2016
Kirjoita uusi kommentti