Saastamoisen säätiö on tukenut Kuopiossa tehtävää tutkimusta jo 25 vuoden ajan. Vuodesta 1987 alkaen säätiö on tukenut ensin Kuopion ja nyttemmin Itä-Suomen yliopistoa apurahoin ja professuurein yli kolmella miljoonalla eurolla. Kun mukaan luetaan erilaiset hankkeet ja pääomittamiseen annettu tuki yliopistojen varainkeräyksen yhteydessä, nousee Saastamoisen säätiöltä saama tuki 4,7 miljoonaan euroon.
– Tämä on ollut erinomainen tuki meille. Suomessa yksittäisten säätiöiden tuki tässä mittakaavassa on harvinaista, kertoo Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.
– Saastamoisen säätiö on tuonut tukea juuri siihen mihin me tarvitsemme, eli kansainväliseen liikkuvuuteen ja joidenkin kärkialojen tutkimuksen vahvistamiseen. Nämä on juuri ne tekijät, joissa me tarvitsemme tällaista täsmärahoitusta.
Säätiö on jo aiemmin tukenut pitkäkestoista tutkimustyötä rahoittamalla ilmastonmuutostutkimuksen, bioinformatiikan ja tänä vuonna kantasolututkimuksen professuurit. Nyt kantasolututkimuksen tuki sai jatkoa kolmivuotisen 220 000 euron post-doc -tutkimusrahoituksen kautta.
Kulloinkin tuettavat alat sovitaan hyvässä yhteistyössä yliopiston kanssa.
– Pyrimme olemaan avuksi siellä, mitkä ovat yliopiston painopistealueita ja viemään niitä eteenpäin, kertoo Saastamoisen säätiön hallituksen puheejohtaja Petteri Karttunen.
– Itä-Suomen yliopisto on tehnyt pitkällä jänteellä hyvää työtä, mehän ollaan oltu 25 vuotta yhteistyössä. Meille se, että asiat hoituvat ja ovat hoituneet hyvin on erinomaisen tärkeätä. Nyt halusimme lähteä mukaan kantasoluprofessuuriin ja post-doc -tutkimusrahoitukseen hyvin pitkäjänteisillä panoksilla niin, että saadaan pysyviä jälkiä ja tuloksia aikaan.
Kantasolututkimus on nousemassa yhdeksi modernin lääketieteen keskeiseksi alueeksi. Sen menetelmiä voidaan soveltaa esimerkiksi uusien lääkkeiden kehittelyssä. Nyt saadulla tuella on suuri merkitys tutkimuksen tekemiselle.
Keväällä professuuriin saatu 580 000 euroa ja nyt saatu 220 000 euron rahoitus antavat selkänojaa Kuopiossa tehtävälle kantasolututkimukselle.
– Näin pitkäjänteinen ja suuri rahoitus tuo meille suunnattomasti uskottavuutta ja tukea kantasolututkimukseen. Sillä on valtava merkitys sen kannalta, kuinka tulemme jatkossa onnistumaan, iloitsee professori Jari Koistinaho kantasolututkimuksen saamaa tukea.
Vaikka kantasolututkimus on vielä verrattain nuorta, Kuopiossa päätettiin panostaa aikanaan juuri oikeaan tutkimuslinjaan. Koistinaho on ryhmineen perehtynyt erityisesti iho- tai verisoluista takaisin kantasoluiksi peruutettavien solujen tutkimukseen. Tehdyn tutkimuksen myötä jalansijaa on saatu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
– Kansallisesti meillä on kolme merkittävää kantasolukeskusta. Meillä on oma profiili ja siinä profiilissa olemme Suomen johtavin kantasolututkimukuskeskus. Jos ajatellaan kansainvälisesti, meille tulee tällä hetkellä tuytkijoita japanista, moskovasta, ruotsista, tsekeistä ja yhdysvalloista. Tämä kertoo siitä, että olemme myös kansainvälisesti hyvin kilpailukykyinen kantasolukeskus, Koistinaho toteaa.
Tällä hetkellä kantasolututkimuksen suurimmat käyttösovellukset löytyvät sairauksien tutkimuksen ja lääkekehityksen saralta. Ala harppaa kuitenkin eteenpäin suurin askelin.
– Kantasolututkimus etenee hurjaa vauhtia ja ne odotukset ovat valtavia. Se voi mahdollistaa jonain päivänä sen, että meillä on uusia varaosia kuluneiden kudosten tilalle.
Lisää Kuopiossa tehtävästä kantasolututkimuksesta:
Aspekti 14.8.2016
14.8.2016
Aspekti 7.8.2016
7.8.2016
Aspekti 31.7.2016
31.7.2016
Aspekti 24.7.2016
24.7.2016
Teema: Muisti ja muistisairaudet
31.10.2013
Univelkojen maksu ei onnistu kesälomalla
18.7.2016
Tuplasti vanhemmuutta ja arjen iloja
Nimi: Eija Holopainen (vieras)
Toimittaisin sinulle muutamia valokuvia mm. isäsi vanhempien hääkuvan.Myös muutamia esineitä...
Näytä kommentti
Viljojen terveysvaikutukset: ruislese on fytokemikaalipommi
Nimi: Jussi Karppi (vieras)
Hei, kiitoksia ja onnittelut väitelleelle!
Pohtiva kysymys? Onko todella niin, että hyvin...
Näytä kommentti
Uhkaako mikromuovi merien lisäksi myös Suomen järviä?
Nimi: Kimmo Salvén
Hei, kiitokset huomiosta. Linkki korjattu.
Näytä kommentti
Uhkaako mikromuovi merien lisäksi myös Suomen järviä?
Nimi: Nimetön (vieras)
Hei, miksi tämä mikromuovijuttu ei pyöri tuossa MP3-linkissä? Nyt sieltä tulee vain jotain...
Näytä kommentti
Mikä altistaa alkoholismille?
Nimi: Nimetön (vieras)
Erittäin valitettavaa, että nykyinen hallitus tekee päätöksiä, jotka ovat kansan tilaa...
Näytä kommentti
Teemana terveys: Viljojen terveysvaikutukset: ruislese on fytokemikaalipommi (S): 14.08.2016 18.08
14.8.2016
Teemana terveys: : Vaikuttaako pienitaajuisille magneettikentille altistuminen lisääntymisterveyteen? (S): 28.07.2016 19.08
28.7.2016
Aspekti: Mikrobit hyvässä ja pahassa: 16.07.2016 08.05
16.7.2016
Teemana terveys: Voiko aivojen toimintaa buustata? (S): 14.07.2016 15.29
14.7.2016
Aspekti: Yhteiskuntaluokka työläistyttöjen koulutusvalinnoissa: 09.07.2016 08.05
9.7.2016
Aspekti: Peleillä hyvinvointia: 02.07.2016 08.05
2.7.2016
Teemana terveys: Terveysliikunta: yksilöllisyyttä voimaharjoitteluun: 27.06.2016 11.41
27.6.2016
Aspekti: Juhannusta vietetään tulisieluisen julistajan muistoksi: 25.06.2016 08.05
25.6.2016
Kirjoita uusi kommentti