Maailman rapututkijat huolissaan kotoperäisistä rapukannoista

Anja Hiltunen - 29.8.2008 - 14:45:00

Kuluneen kesän 2008 kylmien vesien ansiosta rapuruttotapauksia tullee ilmi tavallista vähemmän, mutta kylmä kesä voi myös pienentää rapujen arvioitua huippusaalista. Toisaalta hyvä ravustuskausi jatkuu tavallista pidempään, sillä viileyden vuoksi ravun kehitys on myöhässä. Raputalouden kokonaisarvio on 6-8 miljoonaa euroa vuodessa, eli samaa luokkaa kuin vuosittainen muikunpyynnin arvo.

Täplärapukannat ovat meillä nyt hyvät, mutta jokiravun saalis on tasaisesti laskenut pitkällä aikavälillä. Tämä johtuu rapurutosta ja täpläravun hiljaisesta levittäytymisestä pohjoiseen sekä vesialueitten laadun muutoksista, kuten vesistötöistä, jotka vaikuttavat vesiekosysteemin tilaan ja erityisesti rapuihin.

- Suomalaisten vesien rapupotentiaali on suuri ja ravulla on tärkeä ekologinen lokero luonnossamme, rapututkija Japo Jussila Raputietokeskuksesta kertoo. Ravun ympäristövaatimukset ovat kovat. Se on vesistön biologinen puhdistaja ja nostaa veden laatua.

Jokiravun asema Suomessa on jo kohtuullisen uhanalainen, ja jatkossa uhanalaisuus vain lisääntyy, rapututkijat arvioivat. Kuopiossa pidettiin elokuussa kansainvälisen rapututkijoiden yhdistyksen IAA:n (International Association of Astacology) symposium, jossa keskusteltiin muun muassa alkuperäisten rapukantojen suojelusta, rapuruton vastaisesta taistelusta sekä molekyylibiologian mahdollisuuksista rapututkimuksessa ja rapujen hyödyntämisessä. Symposiumin järjestivät Kuopion yliopisto ja Raputietokeskus. Kuopion yliopistolla on merkittävä asema maailman rapututkijoiden joukossa.

Symposiumin tutkijoita huolestuttavat siirtoistutukset eri maissa ja eri maiden sekä maanosien välillä. Vieraitten lajien kauppa ja kaupalliset siirtoistutukset ovat uhka kotoperäisille lajeille, sillä istutusten mukana leviää tauteja ja loisia ja istutukset muuttavat alkuperäistä ekosysteemiä.
Tästä on lukuisia esimerkkejä myös Suomesta, muun muassa Leppävirran Sorsavedeltä. Siirtoistutusten vaikutuksia on erittäin vaikea arvioida etukäteen, joten ne ovat usein olleet vakavia.

Symposiumin osanottajat toivovat eri maiden hallitusten seuraavan kahta suositusta. Ensimmäinen on, että siirtoistutuksia ei hyväksytä tai suunnitella tehtäväksi ennen kuin siirtoistutusten vaikutukset voidaan arvioida
ja täysin ymmärtää etukäteen. Toinen on, että ilmastomuutos ja vesiresursseihin kohdistuvat paineet otetaan huomioon rapukantojen hoitoa suunniteltaessa.

Raputietokeskuksen tutkijan rapubiologi Japo Jussilan kanssa pohdimme, mitä kuuluu suomalaisille rapukannoille tällä hetkellä? Entä miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ravun elämään?

Kesto 7'36"

Linkkejä:

• Raputietokeskus
  Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
  • Tietoa rapukantojen kehittymisestä (RKTL)
• Tietoa rapuruton torjunnasta

Haastateltavana:

• Rapubiologi Japo Jussila, Raputietokeskus