Liikuntaa on painotettu yhtenä tärkeimmistä diabeteksen hoitokeinona ruokavalion jälkeen. Mutta jos liikunta ei tehoakaan?
Kuopion yliopistossa tehty väitöstutkimus liittää liikunnan tehon diabeteksen hoidossa potilaan geeneihin.
Tuomas Kilpeläinen lähti väitöstutkimuksessaan tutkimaan diabetekseen yhteydessä olevien geenivaihtelujen ja liikunnan välisiä yhteisvaikutuksia kakkostyypin diabeteksen synnyssä.
Kuopion yliopistossa Kilpeläisen tutkimusaineistona oli suomalaisen diabeteksen ehkäisytutkimuksen DPS:n aineisto. Tutkimukseen osallistui noin 500 keski-ikäistä ylipainoista henkilöä, joilla oli huonontunut sokeritasapaino ja siten korkea riski sairastua diabetekseen.
Tutkimuksessa havaittiin yhteisvaikutus rasvasolujen erilaistumisen avaintekijänä toimivan PPARG-geenin ja liikunnan välillä. PPARG-geenin Ala12-muodon kantajilla oli suurentunut alttius sairastua kakkostyypin diabetekseen neljän seurantavuoden aikana. Vaikutus kuitenkin riippui liikunnan muutoksesta seurannan aikana. Ala12-geenimuoto suurensi diabeteksen puhkeamisen riskiä vain niillä koehenkilöillä, jotka vähensivät liikunnan harrastamistaan. Liikuntaa lisänneillä Ala12-geenimuoto ei suurentanut diabeteksen riskiä, kirjoittaa Kilpeläinen väitöstutkimuksessaan.
Tyypin 2 diabetes on kasvava kansanterveydellinen ongelma. Diabeteksen puhkeaminen riippuu osin geeneistä ja osin elintavoista.
Geenejä on taustalla lukuisia, joista kunkin yksittäisen geenin vaikutus on varsin pieni. Elintapatekijöistä diabeteksen riskiä lisäävät erityisesti vähäinen liikunta, epäterveellinen ravitsemus ja lihavuus.
Geeneillä ja elintavoilla on kuitenkin myös yhteisvaikutuksia. Geenit määrittävät, miten voimakkaasti elintapatekijät vaikuttavat riskiin sairastua diabetekseen. Perintötekijöistä riippuen esimerkiksi liikunta saattaa ehkäistä kakkostyypin diabetesta toisilla henkilöillä tehokkaammin kuin muilla.
Vielä ei kuitenkaan täysin tiedetä, mitkä geenit selittävät liikunnan vaikutusten yksilöllisiä eroja. Tätä voidaan tutkia selvittämällä geeneissä esiintyvien DNA-vaihtelujen yhteyttä liikunnan vaikutuksiin, kirjoittaa Kilpeläinen.
Tuomas Kilpeläinen toimii tällä hetkellä post doc -tutkijana MRC Epidemiology Unit -tutkimusyksikössä Cambridgessa.
Haastateltavana:
Puvustusta kahdella vuosisadalla
4.4.2016
Islam ja filosofia
2.4.2016
Ihmisen ikävä toisen luo
26.2.2016
Taidevartti: Jaakko Rönkkö – Virta
7.4.2016
Rakennustöitä sodan varjossa
27.3.2016
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Kimmo Salvén
Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi tuossa videolla esiintyvältä Petteri Kalliolta Aducatesta...
Näytä kommentti
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Jorma Väisänen (vieras)
Kuuntelin Yle- areenasta Aspekti- lähetyksen, jossa puhuttiin Tuloksellista tietotyötä- hankkeesta...
Näytä kommentti
Mikä sotessa maksaa?
Nimi: Nimetön (vieras)
vaikutti hyvältä!
saako materiaalin terveysalan tuttavilleni?
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Kimmo Salvén
Hei!
Kyseessä on suora MP3-linkki, jonka kanssa ei pitäisi sinänsä olla ongelmia, vrt. tilanteissa...
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Irmeli Rajala (vieras)
Onko teillä ajatuksia milloin siirtyä käyttämään sivuston koodauksessa HTML5 muotoa, jolloin ääni...
Näytä kommentti
Teemana terveys: Biologiset lääkkeet tuovat tehoa lääkehoitoon (S): 05.04.2016 10.05
5.4.2016
Aspekti: Biohakkerit lenkkipolulla: 02.04.2016 09.00
2.4.2016
Aspekti: Pääsiäinen on ilon ja valon juhla: 26.03.2016 09.00
26.3.2016
Aspekti: Sammakkokirstu varjeli viljasatoa: 19.03.2016 09.00
19.3.2016
Aspekti: Tehoa tietotyöhön?: 12.03.2016 09.00
12.3.2016
Aspekti: Jumala ja seksi pervoteorian silmin: 05.03.2016 09.00
5.3.2016
Teemana terveys: Miksi astma puhkeaa? (S): 29.02.2016 11.46
29.2.2016
Aspekti: Ihmisen ikävä toisen luo: 27.02.2016 09.00
27.2.2016
Kirjoita uusi kommentti