Mentaalista suorituskykyä parantavien lääkkeiden käyttö yleistyy maailmalla. Varsinaisesti tämäntyyppiset lääkkeet on tarkoitettu esimerkiksi ADHD:n ja narkolepsian hoitoon, mutta niiden ajattelua ja oppimista parantavista ja siten jaksamiseen auttavista vaikutuksista on kiinnostuttu myös opiskelu- ja työmaailmassa.
– Aineet ovat sellaisia, että ne voivat ehkä parantaa muistia, monet niistä parantavat tarkkaavaisuutta ja erityisesti modafiniili poistaa unen tarvetta. Jos henkilö on väsynyt, niin nämä parantavat suorituskykyä, kuvailee Itä-Suomen yliopiston dosentti Ulrich Tacke, joka nosti aiheen esille Itä-Suomen lääketiedepäivillä.
Suomessa näiden niin kutsuttujen älylääkkeiden käyttö on vielä vähäistä. Eri tutkimusten mukaan kuitenkin Yhdysvalloissa jopa 7-25% opiskelijoista ja Saksassa 17% työntekijöistä on kertonut käyttäneensä tällaisia lääkkeitä.
– Yhdysvalloissa esimerkiksi ADHD on yllättävänkin paljon diagnosoitu. Mutta nämä luvut, jopa joka neljäs opiskelija, ovat jo yliopistoissa suurempia kuin ADHD-tapausten yhteenlaskettu määrä Yhdysvalloissa.
Ennen piristeinä käytettiin lähinnä kahvia ja kofeiinitabletteja, nyt erilaisten kognitiota parantavien ja unentarvetta poistavien lääkkeiden tuleminen työ- ja opiskelumaailmaan luo kuitenkin uudenlaisia paineita myös niille, jotka eivät tällaisia lääkkeitä käyttäisi.
Oma kysymyksensä on sekin, ovatko normaaliuden rajat hämärtymässä kun vajavaisuuksien kompensoimiseksi kehitettyjä lääkkeitä aletaan käyttämään sinänsä normaalien ominaisuuksien parantamiseen.
– Onko tavallinen ja ajoittain väsyneenä työpaikalla oleva työntekijä jollain lailla vajavainen? Voidaanko henkilöltä vaatia, että hän on aina valppaana ja vaatia jopa, että hän tarvittaessa käyttää lääkkeitä sen kyvyn aikaansaamiseksi?
Joissain kriittisissä tilanteissa lääkkeiden käyttöä voi kuitenkin ainakin jollain tasolla perustella. Esimerkiksi Yhdysvallat on käyttänyt tämäntyyppisiä lääkkeitä mm. avaruuslennoilla ja sodissa, joissa unta ei voi ajoittaa sinne missä sitä tarvittaisiin, mutta toisaalta mielen virkeydelle asetetaan hyvinkin suuria vaatimuksia.
– Ei tiedetä, miten nuo lääkkeet vaikuttavat esimerkiksi pitkällä aikavälillä psyykkisesti, jos ajatellaan traumaattisia muistoja ja sellaisia asioita jotka saattavat jäädä pitkäksi aikaa mieleen.
– Jos lepoa ja unta keinotekoisesti poistetaan, miten tämä vaikuttaa pitkän hoidon jälkeen? Asiasta ei ehkä tiedetä riittävästi, jotta voitaisiin sanoa tätä turvalliseksi, Tacke toteaa.
Dosentti Ulrich Tacke painottaa, että mentaalista suorituskykyä parantavien lääkkeiden käyttö on Suomessa vielä vähäistä. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa keskustelua siitä, kuinka näihin lääkkeisiin tullaan jatkossa suhtautumaan, sillä niiden voimallinen tulo Suomeen on tuskin enää kaukana.
Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan:
Puvustusta kahdella vuosisadalla
4.4.2016
Islam ja filosofia
2.4.2016
Ihmisen ikävä toisen luo
26.2.2016
Taidevartti: Jaakko Rönkkö – Virta
7.4.2016
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Kimmo Salvén
Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi tuossa videolla esiintyvältä Petteri Kalliolta Aducatesta...
Näytä kommentti
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Jorma Väisänen (vieras)
Kuuntelin Yle- areenasta Aspekti- lähetyksen, jossa puhuttiin Tuloksellista tietotyötä- hankkeesta...
Näytä kommentti
Mikä sotessa maksaa?
Nimi: Nimetön (vieras)
vaikutti hyvältä!
saako materiaalin terveysalan tuttavilleni?
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Kimmo Salvén
Hei!
Kyseessä on suora MP3-linkki, jonka kanssa ei pitäisi sinänsä olla ongelmia, vrt. tilanteissa...
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Irmeli Rajala (vieras)
Onko teillä ajatuksia milloin siirtyä käyttämään sivuston koodauksessa HTML5 muotoa, jolloin ääni...
Näytä kommentti
Aspekti: Salakavala muistisairaus vie työikäisiä laitoshoitoon: 09.04.2016 09.00
9.4.2016
Teemana terveys: Biologiset lääkkeet tuovat tehoa lääkehoitoon (S): 05.04.2016 10.05
5.4.2016
Aspekti: Biohakkerit lenkkipolulla: 02.04.2016 09.00
2.4.2016
Aspekti: Pääsiäinen on ilon ja valon juhla: 26.03.2016 09.00
26.3.2016
Aspekti: Sammakkokirstu varjeli viljasatoa: 19.03.2016 09.00
19.3.2016
Aspekti: Tehoa tietotyöhön?: 12.03.2016 09.00
12.3.2016
Aspekti: Jumala ja seksi pervoteorian silmin: 05.03.2016 09.00
5.3.2016
Teemana terveys: Miksi astma puhkeaa? (S): 29.02.2016 11.46
29.2.2016
Aivan hullua. Ei unentarvetta voi poistaa, vaikka lääkkeiden avulla voisikin pysyä virkeänä ja toimintakykyisenä.
adhd yleisyys varmaankin perustuu siihen että sinne on lähtenyt seikkailuhenkiset adhd esi isät, siis perimä
joissain piireissä ainakin Euroopassa. Olen näihin mömmöihin törmännytjoitain kertoja. Muutama näistä kavereista oli melkoisia hermoraunioita.
Tuo modafiniili kuulostaa pelottavalta ihmelääkkeeltä. Ei voida olettaa että unta voisi määrättömästi ohittaa vaikka se kemiallisesti näennäisesti olisikin mahdollista. Se nimittäin on ihan varma homma, että unella on ihmiselle muutakin merkitystä kuin se minkä tuo lääke korvaa.
Kirjoita uusi kommentti