Kosketinsoitinten historiaa klavikordista flyygeliin, osa 1/7

Harri Peiponen - 1.1.2003 - 01:00:00

Tässä ohjelmasarjassa uppoudumme klaveerisoittimen maailmaan. Klaveerisoittimilla tarkoitetaan periaatteessa kaikkia kosketinsoittimia kuten esimerkiksi pianoa, cembaloa, flyygeliä ja erityisesti vanhimpia kosketinsoittimia klavikordeja, joiden tunnettu historia ulottuu 1300-luvulle.

Ohjelmasarja koostuu seitsemästä osasta.

» Ohjelmasarjan etusivulle

Sidottu klavikordi Henri Arnault
de Zwollen mukaan

Pienin ja hentoäänisin klavikordeista on alankomaalaisen lääkäri ja astronomi Henri Arnault de Zwollen (n.1400-1466) käsikirjoituksen mukaan tehty soitin. Hennon äänen vuoksi se sopi parhaiten kotisoittimeksi.

Soitinta voi verrata antiikin ja keskiajan monokordiin, jossa suorakaiteenmuotoisen kaikupohjan yli oli jännitetty kieli. Käsin siirrettävä talla on korvattu koskettimistolla ja kieliä on kymmenen paria. Kaikupohja on koko soittimen levyinen. Kielet on viritetty samalle korkeudelle ja tarvittavat sävelkorkeudet syntyvät tangenttien sijoitusten perusteella.

Klavikordin historiaan johdattaa Pekka Vapaavuori.

Klavikordien tunnettu historia ulottuu 1300-luvulle, kielisoittimia kuitenkin ollut jo paljon aiemmin, esimerkiksi lyyra, harppu ja kantele.

Kesto 3'59"

Lääkäri ja astronomi Henri Arnault de Zwollen muistiinpanoista on löydetty ensimmäiset kuvaukset klavikordeista. Klavikordin rakenne. Soitin mahtuu kainaloon.

Kesto 5'29"

Millaiseen musiikin soittamiseen klavikordi sopi parhaiten omana aikakautenaan.

Kesto 4'10"

Klavikordi soi edelleen musiikkioppilaitoksissa. Pekka Vapaavuori kiinnostui klavikordeista 1970-luvulla. Kuopiosta muodostui 1980-luvulla Suomen klavikordikeskus. Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla on kymmenkunta itse rakennettua eri aikakausien klavikordia, joita käytetään opetuksessa.

Kesto 2'58"

Näin soi Henri Arnault de Zwollen (n. 1400-1466) käsikirjoituksen mukaan tehty klavikordi. Soittajana kirkkomusiikin opiskelija Juha Soranta.

Kesto 0'55"

Toimittaja, kuvat: Harri Peiponen