DEFROST tutkii ilmaston ja arktisten alueiden vuorovaikutusta

Kimmo Salvén - 16.12.2010 - 11:49:30

Viime vuosina voimakkaasti kehittynyt yhteispohjoismainen tutkimus on tuottanut useita uusia löytöjä muun muassa arktisten alueiden hiilen ja typenkierron prosesseista. Nyt arktisiin alueisiin keskittyvä yhteispohjoismainen tutkimus nytkähti jälleen eteenpäin, kun DEFROST-huippuyksikkö sai NordForskilta vuoteen 2015 ulottuvan rahoituksen ilmaston ja arktisten alueiden vuorovaikutuksen tutkimiseen.

Itä-Suomen yliopistosta DEFROST-huippuyksikössä on mukana biogeokemian tutkimusryhmä, jonka johtajana toimivan professori Pertti Martikaisen mukaan arktisten alueiden tutkimukseen liittyy sekä taloudellisia että ympäristöllisiä seikkoja.

– Ympäristöä ajatellen arktinen alue on merkittävä siksi, että sieltä löytyy suuri osa maailman maaperään sidotuista hiilivarannoista. Se on tällä hetkellä ikiroudan sulkemaa ja poissa biologisesta kierrosta. Jos ikirouta häviää, on kiinnostavaa miten näille valtaville hiilivarannoille käy, Martikainen kertoo.

– Taloudellisesti taas ikirouta on tuottanut arktisille alueille nykyisen rakennustekniikan. Ikiroudan sulaessa nykyinen rakennusinfrastruktuuri, rakennukset ja kaasuputket, romahtaa, joka aiheuttaa valtavia taloudellisia tappioita.

Arktisten alueiden muutoksilla voi olla vapautuvien hiilivarantojen myötä voimakkaita heijastusvaikutuksia muuhun maailmaan. Toisaalta kasvillisuuden noustessa pohjoisemmaksi myös arktisten alueiden kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa. Kyse on monimutkaisista prosesseista, joiden takaisinkytkentöjä ei tunneta riittävästi.

– Pyrimme selvittämään eri mittakaavan kokeellisilla tutkimuksilla lämpötilamuutosten tai roudan sulamisen vaikutuksia. Arktiselle alueelle perustetaan kenttäasemia, joiden avulla voidaan kerätä pitkiä tutkimussarjoja. Sitten rakennetaan ekosysteemitason ja lopulta ilmakehää käsittäviä malleja, joiden avulla näitä eri tasojen prosesseja saadaan yhteen ja näiden keskinäisiä vaikutuksia voidaan tarkastella, Martikainen kuvailee tutkimuksen etenemistä.

Kesto 9'34"