Toisenlainen Timo K. Mukka

Kari Salmela - 25.2.2010 - 09:39:31

1960-luvun kohukirjailija Timo K. Mukan myöhäistuotanto on paljolti reaktiota sen ajan informaation kasvuun, maailmankuvan laajenemiseen ja uusien aatteiden vyöryyn, toteaa Itä-Suomen yliopiston tutkija Elina Arminen ja haastaa mm. populaarin julkisuuden ja aiemman tutkimuksen tuottaman Mukka-kuvan. Siinä kirjailija on nähty pääsääntöisesti pohjoisen elämänpiirin ja värikkään elämänsä kautta.

Suuri yleisö muistaa Mukan parhaiten klassikkojen joukkoon nousseesta Maa on syntinen laulu -kirjasta, josta on tehty myös elokuva.

Arminen toteaa, että Mukka muovasi kirjallisuuskäsitystään tiiviissä dialogissa uusvasemmistolaisten aatteiden, avantgardetaiteen ja muun aikalaiskirjallisuuden kanssa. Tutkijan mukaan Mukan myöhäistuotannossa pohjoissuomalaisen elämän myyttinen kuvaaminen sai rinnalleen yhteiskunnallisia sävyjä. Samalla hänen teostensa kokeelliset piirteet lisääntyivät.

- Mukka muovasi kirjallisuuskäsitystään tiiviissä dialogissa uusvasemmistolaisten aatteiden, avantgardetaiteen ja muun aikalaiskirjallisuuden kanssa, sanoo Arminen.

Voiko Mukkaa pitää yhtenä aikakautensa vasemmistolaisena kirjailijana?
- Kyllä. Vasemmistolainen hän oli, sanoo Arminen.

Kesto 17'55"

Armisen tutkimuksen ensisijaisena aineistona ovat romaanit Täältä jostakin, Laulu Sipirjan lapsista, Ja kesän heinä kuolee ja Kyyhky ja unikko sekä Mukan poleemiset kirjoitukset. Aineistoon sisältyy lisäksi laajalti 1960-luvun kaunokirjallisuutta ja aikalaiskeskusteluja.

Katso myös:

• Timo K. Mukka (Wikipedia)
• Timo K. Mukan haastattelu (YLE Elävä arkisto)