Jakautuuko lukiokenttä kahtia?

Kimmo Salvén - 5.6.2011 - 11:37:54

Kevät on valmistumisen ja juhlan aikaa niin lukioissa kuin monissa muissakin oppilaitoksissa. Etenkin lukiot otetaan keväisin suurennuslasin alle, näissä opiskelleiden suoritustasoa kirjoituksissa vertaillaan keskenään ja selvitetään, mistä lukiosta jatketaan varmimmin ammattikorkeakouluun tai lukioon.

Korkeakouluopintoihin suuntaaminen onkin lukion jälkeen luonteva vaihtoehto.
– Ensisijainen tavoite on, että mahdollisimman moni löytäisi oman paikkansa yhteiskunnassa ja omassa elämässään. Tietenkin lukiokoulutuksen yksi tehtävä on johtaa akateemiseen koulutukseen ja olla kasvualusta yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnoille, summaa rehtori Leena Auvinen lukiokentän perustehtäviä.

Mistä sitten johtuu, että joistain lukioista jatketaan useammin ammattikorkeakouluihin kun taas toisista yliopistoihin? Ero näkyy esimerkiksi suurten ja pienten kaupunkien välillä, pienistä ponnistetaan ammattikorkeaan, kun taas isoista kaupungeista jatketaan useammin yliopistoon.

– Se saattaa heijastaa sitä, että isoissa kaupungeissa ja isoissa lukioissa kurssitarjonnat ovat laajempia, jolloin koulu pystyy tarjoamaan ylimääräistä panosta myös jatko-opintojen näkökulmasta. Pienemmissä lukioissa ei voi oikein tarjota yksilöllisesti yhdelle tai kahdelle opiskelijalle jotain tiettyä kurssia, mikä rajoittaa opinnot pakollisiin ja syventäviin kursseihin, Auvinen arvelee.

Lukiorankkaukset ovat saaneet aikaan myös eliittilukioiden esiinmarssin. Miten Auvinen suhtautuu eliitti-sanan käyttämiseen lukiokoulutuksen yhteydessä?
– En ole itseasiassa koskaan ymmärtänyt tätä ilmausta, että mitä eliittilukiolla tarkoitetaan, toteaa Auvinen, jonka edustamasta Lyseon lukiostakin on tätä ilmausta käytetty.
– En jotenkin koe omakseni tai ymmärräkään sen merkitystä. Se on jotenkin vakiintunut kieleen yhtenä tällaisena lukiokoulutuksen ilmauksena jota kannattaisi ehkä vähän pohtia, mitä eliitti oikeasti tarkoittaa ja voiko sitä oikeasti käyttää lukiomaailman yhteydessä.

Entä miten Auvinen suhtautuu lukioiden rankkaukseen yleisesti?
– Lukiolainsäädäntö edellyttää lukiokoulutuksen arviointia, joka on myös jossain määrin julkista. Se on tietenkin toinen kysymys, kenen sitä arviointia on hyvä tehdä, onko se media joka sitä tekee, vai pitäisikö siinä olla oikeaa arviointitutkimusta, joka pystyisi ottamaan useammat tekijät huomioon.

Nythän ranking-listat perustuvat opiskelijoiden tuloksiin ylioppilaskirjoituksissa. Auvisen mielestä tämä on yksi tapa mitata asiaa, eikä sitä voi väheksyä.
– Se kertoo yhden asian lukiosta ja lukiokoulutuksesta. Vaihtoehtoisesti voisi kuitenkin ajatella, ettei kärkipään ulkopuolella olevia lukioita voi määritellä huonoiksi lukioiksi tai ettei siellä tehtäisi työtä hyvin. On hyvin monia tekijöitä, mitkä vaikuttavat siihen miten nuoret tutkinnosta suoriutuvat, Auvinen toteaa.

Kuuntele rehtori Leena Auvisen haastattelu kokonaisuudessaan:

Kesto 16'15"