Mustikasta oravanmarjaan – miten metsäkasvit altistuvat radioaktiivisille aineille?

Anne Heikkinen - 24.1.2012 - 11:15:57

FM Päivi Ronkaisen väitöstutkimuksessa selvitettiin radioaktiivisen jätteen sisältämien alkuaineiden siirtymistä maaperästä kasvillisuuteen pohjoisessa metsäympäristössä.

Pahamaineista radioaktiivista jätetä syntyy monesta eri lähteestä.
– Ydinvoimalat ovat suurin syntypaikka, koko ajan kun voimala toimii, tulee muun muassa suojavaatteita, jotka täytyy käsitellä radioaktiivisena jätteenä. Toisaalta ydinvoimaloista syntyy käytettyä ydinpolttoainetta, joka on vaarallisinta radioaktiivista jätettä. Lisäksi kun kaivoksissa tuotetaan uraania ydinvoimaloihin, syntyy suuria määriä radioaktiivisia jätteitä. Yhtä lailla radioaktiiviseksi jätteeksi luokitellaan myös onnettomuuksista, kuten Tsernobylista ja Fukusimasta, ympäristöön syntyvät päästöt, Päivi Roivainen luettelee.

Kaikentyyppiset radioaktiiviset jätteet sisältävät useita radioaktiivisia alkuaineita, jotka voivat aiheuttaa haittoja ympäristöön päästessään. Perinteisen ajattelumallin mukaan kasvien ja eläinten on oletettu olevan suojassa säteilyltä, jos ihminenkin on, mutta nyt näkökulma on laajentumassa.

– Pitkään on keskitytty ihmisen suojeluun ja ajateltu, että ihminen on se herkin ja jos ihminen suojassa, niin muutkin ovat. Nyt on kuitenkin useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka pyrkivät selittämään, onko tämä oikea ajatustapa vai ovatko kasvit ja eläimet herkempiä säteilyaltistukselle.

 

Tutut kasvit tutkittavina

Roivaisen tutkimuksessa keskityttiin pohjoisen metsäympäristön yleisiin kasveihin; näytteitä kerättiin kuusesta, pihlajasta, mustikan lehdistä, metsäalvejuuresta sekä oravanmarjasta. Havaintona oli, että alkuaineet kerääntyivät erityisesti kasvien juuriin.
– Tämä tulisi ottaa huomioon kun arvioidaan kasvien ja eläinten altistusta. Kiinnostava havainto oli myös se, että alkuaineita siirtyi maasta kasveihin suhteellisesti enemmän pienillä kuin korkeilla maaperän pitoisuuksilla, Päivi Roivainen toteaa.

Väitöstutkimuksen tuottama tieto on hyödyksi radioaktiivisen jätteen käsittelyn- ja loppusijoittamisen ekologisessa riskinarvioinnissa, jonka tavoitteena on selvittää luonnon kasveihin ja eläimiin mahdollisesti kohdistuvia riskejä.

kuuntele Kesto 10'57"

 

FM Päivi Roivaisen väitöskirja Characteristics of soil-to-plant transfer of elements relevant to radioactive waste in boreal forest (Radioaktiivisen jätteen sisältämien alkuaineiden siirtyminen maaperästä kasvillisuuteen pohjoisessa metsäympäristössä) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 16.12.2012.

 

Footer