Nuori kaipaa arkisia kohtaamisia aikuisen kanssa

Anne Heikkinen - 31.1.2012 - 10:11:41

Millaista on olla nuori ja kasvaa aikuiseksi tässä yksilöllisyyttä korostavassa ja menestymistä ihannoivassa, alati hektisemmäksi käyvässä oravanpyörässä? Millaisia hätähuutoja ovat viime vuosina otsikoissa olleet nuorten tekemät järjettömät väkivallanteot? Entä millaiset arkiset kohtaamiset auttavat nuorta kasvamaan omaksi, vahvaksi itsekseen?

– Lapsuuden sanotaan lyhentyneen, se on totta ja se on huolestuttava asia. Nykyajan lapset ja nuoret kehittyvät niin nopeasti fyysisesti ja näyttävät aikuisilta, mutta valitettavasti psyykkinen kehitys on paljon hitaampaa. Me aikuiset kuvittelemme, että lapsella on enemmän valmiuksia ottaa vastuuta, päättää asioista ja huolehtia itsestään. Pidämmekö lapsia liian varhain nuorina ja nuoria liian varhain aikuisina, kysyy TtM Pirjo Kinnunen.

Kinnusen väitöstutkimus Nuoruudesta kohti aikuisuutta – varhaisaikuisen mielenterveys ja siihen yhteydessä olevat ennakoivat tekijät tarkastettiin hiljattain Tampereen yliopistossa.
– Tutkimuksen tärkein tulos oli se, että nuoren sisäisillä tekijöillä, eli alemmuuden tunnolla, häpeällä ja syyllisyydellä on tärkeä merkitys nuoren mielenterveyden muotoutumisessa. Kun suunnitellaan yläkouluikäisten mielenterveyden edistämistoimia, niin meidän pitäisi antaa nuorille onnistumisen kokemuksia ja hyväksytyksi tulemisen tunteita, että heille kasvaisi vahvuus tehdä päätöksiä ja olla omia itseään - kasvattaa niin sanottua omavoimaisuutta, Kinnunen toteaa.

Ratkaisu löytyy arjesta

Pirjo Kinnusen tutkimuksessa selvitettiin, löytyykö yläkoululaisten 14-vuotiaiden elämästä sellaisia tekijöitä, joilla on yhteys heidän myöhempään mielenterveyteensä 24-vuotiaana. Aineistosta nousi esiin kaksi tekijäkokonaisuutta: ulkoisesti havaittavat tekijät nuorten elämässä, kuten tupakointi ja psykosomaattiset oireet, sekä sisäiset tekijät, kuten vanhempisuhteet, erilaiset huolet, tyytyväisyys itseen ja ajatukset tulevaisuudesta.

Kinnusen viesti aikuisille on selvä: valtaosa nuorten ongelmista voidaan ratkaista ihan arkisissa kohtaamisissa. Tarvitaan tietoa ja ymmärrystä nuoren ihmisen kehityksestä sekä halua ja tahtoa toimia nuorten hyväksi.
– Mielenterveyden edistämistä pitää tehdä arjessa, arkisissa konteksteissa, näistä tärkein on tietenkin koti. Tosiasia on, että meillä on myös väsyneitä vanhempia, joilla ei ole resursseja nuorten kohtaamiseen. Etenkin näiden nuoren kohdalla koululla on todella suuri merkitys. Opettajat ovat joskus sitä mieltä, että he eivät kasvata vaan opettavat, mutta jokainen joka kohtaa nuoren arjessa on myös kasvattaja, halusipa sitä tai ei.

– Nuorten väkivallanteot ovat ääriesimerkkejä ja heijastavat huolta nuorten mielenterveydestä äärimmillään. Kun puhutaan koulusurmista ja puukotustapauksista, niin kaikissa on ollut selkeitä ennakkomerkkejä, niitä ei vain ole huomattu. Tämä on haaste kouluyhteisölle, jonkunlaisia systemaattisia järjestelmiä pitäisi kehittää siihen, miten ennakkomerkkejä tunnistetaan paremmin. Nämä teot eivät ole mielijohteen tekoja, vaan niillä on pitkä prosessi mistä ne ovat kehittyneet. Valitettavasti koulukiusaaminen näyttää olevan yksi asia, joka näiden nuorten taustalla on, koulukiusaaminen ja koulun ilmapiiri ovat äärettömän tärkeitä asioita lapselle ja nuorelle, Pirjo Kinnunen toteaa.

Kesto 20'58"