Poliisin toiminta joukkojenhallinnassa Suurelle yleisölle on median kautta välittynyt kuva poliisin toiminnasta suurien mielenosoitusten yhteydessä. Acem-mielenosoituksen tapahtumista välitetyt uutiskuvat saivat kansan haukkomaan henkeään. Suomalainen mellakkapoliisi eristi uutiskuvissa suurella joukolla kohtuullisen pienen ryhmän mielenosoittajia. Kuopion yliopiston tutkijan Kari Saaren sosiologian alan väitöstutkimuksen mukaan joukkojenhallinta on poliisien näkökulmasta samanaikaisesti sekä tavallista että erikoista toimintaa. Saari muistuttaa, että sitä ohjaavat samat toimintaperiaatteet ja lait kuin muutakin poliisitoimintaa. Tavoitteena on toimia rauhallisesti, minimoida voimankäyttö sekä puhua ja pyrkiä yhteistyöhön kansalaisten kanssa.     Pyrkimyksenä on ollut alusta saakka säilyttää suomalaisen poliisin perinteinen, ei-militaristinen, kansanläheinen ja keskusteleva lähtökohta ja imago. Kansainvälisesti katsottuna suomalainen JOUHA-malli onkin omaleimaisen lähellä peruspoliisitoimintaa, vaikka esimerkiksi poliisin varustuksen osalta vaikutteita on omaksuttu muulta.       Yhteiskuntatieteiden tohtori Kari Saari     Erikoiseksi JOUHA-yksiköiden toiminnan tekevät erikoisvarustus, -koulutus ja -organisaatio sekä armeijamaiset piirteet, kuten kurinalainen ryhmätoiminta ja selkeä käskytyshierarkia. Samoin JOUHA-yksiköiden toimintaan varautuminen tai osallistuminen tilanteisiin on Suomessa todella poikkeuksellista. Poliisit mieltävät, että alkujaan uudenlainen toiminta on nykyisin tavallinen osa poliisin ja muun yhteiskunnan arkielämää. Se on erilaista, silti tavallista poliisitoimintaa. Mediassa välittynyt kuva poliisin toiminnasta esimerkiksi mielenosoituksissa ole kuitenkaan koko totuus poliisin toimintatavoista, sanoo Saari. Kesto 4'20"   Toimittaja: Kari Salmela Haastateltavana: YT Kari Saari, Kuopion yliopisto 7.12.2007