Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kehittyminen käynnistyi voimakkaasti viime vuosisadan alussa. Maaseudulla sen kehittyminen lähti liikkeelle hieman myöhemmin kuin kaupungeissa.

Silti esimerkiksi Pohjois-Karjalan Polvijärvellä perustettiin vuosina 1900-1930 lähes sata erilaista yhdistystä, seuraa ja osuuskuntaa, todetaan Esa Sormusen väitöstutkimuksessa.

Kun dosentti Arto Nevala aloitti runsaat neljä vuotta sitten kirjoittamaan historianteosta Joensuun yliopiston 40 ensimmäisestä vuosikymmenestä, hän sai havaita teoksen valmistuttua, että se kertookin neljästä viimeisestä vuosikymmenestä. Kirja valmistui Joensuun ja Kuopion yliopistojen Itä-Suomen yliopistoksi fuusioitumisen loppusuoralla.

Professori Ossi V. Lindqvist kertoi luennossaan 1800-luvun alussa syntyneen Charles Robert Darwin elämästä ja darwinismin syntyvaiheista. Darwin oli kiinnostunut luonnosta, sen sijaan lääketieteen opintoihin hän kyllästyi nopeasti. Eri vaiheiden jälkeen Darwin päätyi kehittämään teoriaansa luonnonvalinnasta, joka hyväksyttiin laajemmin vasta 1930-luvulla.

Kuopion yliopistolla vietettiin 22.10.2009 Kehitysmaapäivää. Kehitysmaateemapäivä tarjosi lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopiston opiskelijoille sekä asiasta kiinnostuneille mahdollisuuden päivittää tietoja ja mielikuvia kehitysmaista.
Kantti taltioi teemapäivänä pidettyjä luentoja, jotka julkaistaan tällä sivulla kahdessa erässä. Katso myös luentojen ensimmäinen osa!

Kuopion yliopistolla vietettiin 22.10.2009 Kehitysmaapäivää. Kehitysmaateemapäivä tarjosi lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen, yliopiston opiskelijoille sekä asiasta kiinnostuneille mahdollisuuden päivittää tietoja ja mielikuvia kehitysmaista.
Kantti taltioi teemapäivänä pidettyjä luentoja, jotka julkaistaan tällä sivulla kahdessa erässä. Toinen erä luentoja julkaistaan lokakuun lopulla.

Kapellimestari Atso Almila kertoi Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luennossaan kokemuksistaan musiikin saralta niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Luentotilaisuuden aikana kuultiin myös musiikkinäytteitä, mutta luennon verkkomateriaalista nämä on poistettu.

Kuopion yliopistosta kertova kaskukirja "Ei mikään metsämökki - kaskuja Kuopion yliopistosta", on nähnyt päivän valon. Kaskukirja sai nimensä tarinasta, kun arkkiatri Arvo Ylppö vieraili vuonna 1974 Kuopion korkeakoulussa ja lahjoitti lääketieteen opiskel?oille stetoskoopit. Kuopion edistyksellisyys tuli kuitenkin arkkiatrille yllätyksenä, eikä hän peitellyt ennakkoluulojaan juhlapuheessaan. - Tämä päivä on minulle ilon päivä. Saapuessani Kuopion korkeakouluun ei vastassani ollutkaan hajanaisia pieniä mökkejä, vaan valtava tutkimuslaitos ja suuret kojeet, hän totesi vilpittömästi huojentuneena.

Syyskauden osalta ensimmäiseksi vieraaksi arkkipiispan pakeille saapui taiteilija Osmo Rauhala.

Rauhala pohti luennossaan taiteen merkitystä ihmisen arjessa niin uskontarinoiden kuin tieteenkin välittäjänä ja tulkitsijana. Taiteella on koko ihmiskunnan historian ajan ollut merkittävä rooli yhteiskunnallisten asioiden pukemisessa konkreettisiksi ja havainnoitaviksi muodoiksi.

Teologian maisteri Vladimir Sokratilin kertoo Ikääntyvien yliopiston luentosarjaan kuuluvassa luennossaan luennossaan ortodoksisesta ikonitaiteesta. Ikoni tarkoittaa niin kuvaa kuin kuvaustakin, ja se siten viestittää kokonaisesta aatteesta, jopa maailmankuvasta.

Ikoneja ei ole aina kunnioitettu ortodoksisessa kirkossa. Vuonna 787 pidetyssä Nikean kirkolliskokouksessa päätettiin nostaa ikoni yhdenvertaiseksi pyhän Herran ristin ja Evankeliumin rinnalle.

Kuopion yliopiston suunnittelija Seija Okulov puhui Ikääntyvien yliopiston luentosarjaan kuuluvassa luennossaan sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä vanhusasumisessa.

Okulovilla on sosiaalityöntekijän tausta ja hän teki vuonna 2008 lisensiaatintutkimuksen vanhusten palveluasumisesta toimintakyvyn näkökulmasta, sivuten jo silloin myös vähemmän tutkittua sosiaalisen vanhenemisen näkökulmaa.