Lyhyesti - uutisia, ajankohtaista Tältä sivulta löydät Kantin tuottamaa ja kerämää uutismateriaalia - lyhyesti ja ytimekkäästi.

Kuopiolaisille tutkijoille tunnustusta Lääkäriseura Duodecim palkitsee kaksi kuopiolaistutkijaa. Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala saa tämänvuotisen Matti Äyräpää -palkinnon. Kuopion yliopistossa työskentelevä Ylä-Herttuala on sydän- ja verisuonitautien ja aivosyövän geeniterapian sekä virusvälitteisen geeninsiirtoteknologian pioneeri ja alansa eturivin tutkijoita maailmalla. Pohjolan ja Suomi-yhtiön yhteisen lääketieteen palkinnon saa tänä vuonna Kuopion yliopiston neurologian professori Hilkka Soininen. Palkinto myönnetään Soiniselle tunnustuksena ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä toiminnasta dementian ja Alzheimerin taudin syiden selvittämisessä ja hoitojen kehittämisessä. Molemmat palkinnot ovat arvoltaan 20 000 euroa.
YLE Radio Savo	2.1.2009

Itä-Suomen yliopiston vaikutusalue on suuri Tuoreen raportin mukaan tulevan Itä-Suomen yliopiston vaikutusalue on huomattavasti laajempi kuin Itä-Suomen lääni. Valmistumisen jälkeen tutkinnon suorittaneita asui 191 kunnassa ja työskenteli 185 kunnassa. Vastaushetkellä Itä-Suomen läänissä asui neljä kymmenestä vastaajasta, ja Etelä-Suomen läänissä joka kolmas. Viisi vuotta perustutkinnon suorittamisen jälkeen töissä oli 82 prosenttia vastaajista, ja työttömänä vain reilu kaksi prosenttia. Suurin osa vastaajista, 63 prosenttia, oli tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tutkimuksessa tehtiin kysely Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuosina 2001 ja 2002 valmistuneille viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Raportin tekijät ovat Visa Tuominen, Juhani Rautopuro ja Antero Puhakka Joensuun yliopistosta
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	21.12.2008

Alueellistamistyöryhmä: Lääkealan keskus Kuopioon Alueellistamisen koordinaatioryhmä puoltaa sosiaali- ja terveysministeriön esitystä lääkealan keskuksen sijoittamisesta Kuopioon. Ministeri Liisa Hyssälä päättää asiasta tammikuussa. Uusi lääkealan keskus sijoitetaan Kuopioon. Alueellistamisen koordinaatioryhmä puoltaa yksimielisesti sosiaali- ja terveysministeriön esitystä. Lopullisen päätöksen asiassa tekee tammikuussa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Sosiaali- ja terveysministeriö perustelee Kuopion valintaa sijoituspaikaksi muun muassa henkilöstön saatavuudella ja alueellisilla vaikutuksilla. Alueellistamisen koordinaatioryhmässä ministeriön esityksestä käytiin pitkä keskustelu, jossa tuotiin esiin myös alueellistamisen riskit. Lääkealan keskus työllistänee noin 220 työntekijää. Uuden keskuksen sijoituspaikka on herättänyt runsaasti kohua. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Jussi Huttunen toivoo lääkelaitoksen synnyttävän Kuopiossa ympärilleen tutkimusta ja yritystoimintaa. Huttusen mukaan laitos tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös koulutukseen niin yliopistossa kuin tulevaisuudessa ammattikorkeakoulussakin. Keskusta havitellut Oulun kaupunki on moittinut sijoittamisselvitystä puutteelliseksi. Oulun mukaan Oulun yliopisto tarjoaa Kuopion yliopistoa laajemman pohjan lääkealan kehitystyölle. Suurin osa nykyisen lääkelaitoksen henkilökunnasta haluaa jäädä pääkaupunkiseudulle. Henkilöstö on kannellut aluellistamisen laillisuudesta oikeuskanslerille. Henkilökunnan mielestä keskuksen säilyttäminen Helsingissä olisi pitänyt ottaa huomioon selvityksessä yhtenä vaihtoehtona. Myöskään Suomen Farmasialiiton mielestä lääkelaitoksen uudesta sijoituspaikasta ei ole käyty aitoa keskustelua. Alueellistamista on vastustanut myös lääketeollisuus.
YLE Radio Savo	16.12.2008

STM esittää lääkekeskusta Kuopioon Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että uusi lääkealan keskus sijoitettaisiin Kuopioon. Ministeriö pyytää Alueellistamisen koordinaatioryhmältä lausuntoa keskuksen sijoittamisesta. Koordinaatioryhmä käsittelee asiaa tiistaina. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää uuden lääkealan keskuksen sijoittamista Kuopioon. Ministeriö pyytää nyt Alueellistamisen koordinaatioryhmältä lausuntoa keskuksen sijoittamisselvityksestä. Koordinaatioryhmä käsittelee asiaa tiistaina. Mikäli koordinaatioryhmä on yksimielinen ministeriön ehdotuksen kanssa, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä voi päättää asian heti kun mahdollista. Tällä hetkellä Hyssälä on virkamatkalla Brysselissä. Uuden keskuksen sijoituspaikka on herättänyt kohua. Keskusta havitellut Oulun kaupunki on esimerkiksi moittinut sijoittamisselvitystä puutteelliseksi. Oulun mukaan Oulun yliopisto tarjoaa Kuopion yliopistoa laajemman pohjan lääkealan kehitystyölle. Suomen Farmasialiitto on todennut puolestaan, että lääkelaitoksen uudesta sijoituspaikasta ei ole käyty aitoa keskustelua. Lisäksi suurin osa nykyisen lääkealan keskuksen henkilökunnasta haluaa jäädä pääkaupunkiseudulle. Lääkehuollon uudelleenjärjestelyssä Helsingissä sijaitsevat Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto lakkautetaan.
YLE Radio Savo	15.12.2008

Rouvasväen yhdistykseltä rahalahjoitus Itä-Suomen yliopistolle Kuopion Rouvasväen yhdistys lahjoitti Itä-Suomen yliopistorahastoon 30 000 euroa. Lahjoituksellaan yhdistys haluaa edistää itäsuomalaista korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Yhdistys näkee tulevaisuudessa entistä tärkeämpänä yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyön. 1860 perustettu Kuopion Rouvasväenyhdistys ry on perustettu edistämään nuorten naisten sivistystä ja elinolosuhteita. Alkuvuosien toiminnassa yhdistyksellä oli runsaasti yhteiskuntaa tukevia toimintoja, joita vapaaehtoiset jäsenet toteuttivat; lastenkoti, pesulan käyttöoikeus, kirjaston perustaminen, työnvälitys, ja tietenkin käden taitojen edistäminen. Yhdistys on perustanut Savonia AMK:n osana toimivan Kuopion Muotoiluakatemian. Rouvasväenyhdistys on aina toiminut sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi. Siksi Kuopion yliopiston ja tulevan Itä-Suomen yliopiston tukeminen on yhdistyksen mukaan sille luontaista.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion Rouvasväen yhdistys	11.12.2008

Jonne Oksman taitaja 2009 SM-finaaliin Savon ammatti- ja aikuisopiston Jonne Oksman voitti selvällä piste-erolla Kuopiossa käydyn Taitaja 2009 muuraus-laatoitus -alkukilpailun. Voitto tiesi Oksmanille paikkaa ensi keväänä Vaasassa pidettävään Taitaja 2009 SM finaaliin. Kuopiossa toiseksi tullut Pieksämäen ammattiopiston Samu Toivanen sai niin ikään paikan finaalissa. Kirvesmiestöiden kilpailusta fiinaalipaikkan lunastivat Juhani Eloranta Pieksämäen ammattiopistosta ja Eemeli Seuri Etelä-Savon ammattiopistosta. Kuopiossa käytyä semifinaalia isännöi Savon ammatti- ja aikuisopisto.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Savon ammatti- ja aikuisopisto	5.12.2008

Ehkäisypillereiden käyttäjien yleisimpiä pelkoja lapsettomuus ja rintasyöpä Ehkäisypillereiden käyttöön liittyviä pelkoja ja huolia kokeneiden naisten määrä on lisääntynyt Suomessa vuodesta 2001 vuoteen 2007, kertoo Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitoksen ja naistentautien klinikan tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin hormonaalista ehkäisyä eli ehkäisypillereitä, ehkäisyrengasta tai ehkäisylaastaria käyttävien naisten kokemia etuja, haittavaikutuksia sekä huolia ja pelkoja. Kyselyissä ilmeni myös, että hormonaaliseen käyttöön liittyy yhä turhia pelkoja ja uskomuksia, joiden taustalla ei ole tieteellistä näyttöä. Tällaisia uskomuksia ovat painon nousu ja lapsettomuus ehkäisyvalmisteiden käytön seurauksena sekä pillerin käyttötaukojen ”terveellisyys”. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksina vuosina 2001 ja 2007. Kyselylomakkeet jaettiin apteekeista kattavasti koko Suomen alueelta hormonaalisia ehkäisyvalmisteita ostaneille naisille. Vuoden 2001 kyselyyn vastasi 264 ja vuoden 2007 kyselyyn 436 iältään 15–50-vuotiasta naista. Tutkimustulokset on julkaistu tällä viikolla kansainvälisessä The Patient -lehdessä. E-pillerien käyttöön liittyvät pelot ja huolet olivat tutkimusaikana nousseet 52 prosentista 64 prosenttiin. Yleisin pelon aihe molempina tutkimusvuosina oli lapsettomuus ehkäisyn käytön seurauksena sekä hormonien pitkäaikaisen käytön riskit. Syövän, erityisesti rintasyövän, pelko oli myös lisääntynyt, mikä saattaa olla seurausta vaihdevuosien hormonihoitojen ja rintasyöpäriskin ympärillä käydystä keskustelusta tiedotusvälineissä. Tärkeimmiksi eduiksi naiset kokivat ehkäisyn tehokkuuden ja kuukautiskierron säännöllisyyden. Ehkäisypillereiden aiheuttamien haittojen kokemukset olivat laskeneet 76 prosentista 66 prosenttiin. Yleisimpiä haittavaikutuksia olivat mielialan vaihtelut sekä seksuaalinen haluttomuus. Tutkijat kehottavat lääkäreitä, apteekkilaisia ja terveydenhoitajia puhumaan ehkäisyvalmisteita käyttävien naisten kanssa käytön eduista suhteessa riskeihin. Pahimmillaan pillerikammo voi johtaa ei-toivottuihin raskauksiin ja raskauden keskeytyksiin. Tutkimusryhmän johtajana toimi professori Riitta Ahonen Kuopion yliopistosta.
kantti.net, Anja Hiltunen	4.12.2008

Kuopiota ehdotetaan lääkealan keskuksen sijaintipaikaksi Selvityshenkilö, emeritaprofessori Liisa Turakka ehdottaa lääkehuollon uudelleen organisointia koskevassa raportissaan Kuopiota uuden perustettavan lääkealan keskuksen sijaintipaikaksi. Turakka arvioi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Kuopion ja Oulun soveltuvuutta uuden keskuksen sijoituspaikaksi. Turakan selvityksen perusteella Kuopio täyttää alueellistamislainsäädännön mukaiset kriteerit Oulua paremmin alueellisten ja toiminnallisten vaikutusten sekä henkilöstön saatavuusennusteen perusteella arvioituna. Turakka toteaa perusteluissaan, että Kuopion yliopistossa ja sen lähipiirissä Kuopion tiedepuistossa on useita lääkealan osaamiskeskittymiä, joiden osaamista lääkealan keskuksen toiminnassa voidaan hyödyntää sekä myös toimintoja, joiden kehittymistä lääkealan keskuksen sijoittamisen Kuopioon arvioidaan tukevan. Kuopiossa on lisäksi valtakunnallisia tutkimusyksiköitä, jotka tukevat lääkealan keskuksen toimintaa. Samoin Kuopion yliopiston koulutuspainotukset soveltuvat paremmin lääkealan keskuksen ydintehtävien edellyttämään osaamistarpeeseen. Rehtori Matti Uusituvan mukaan Kuopion yliopisto hyötyisi lääkealan keskuksesta ja yliopiston laaja-alainen terveysosaaminen antaisi vahvaa tukea lääkealan keskuksen osaamiselle. Lääkealan keskuksen tarvitsemat tilat on mahdollista järjestää kampukselta. Lääkealan keskuksen sijaintipaikasta odotetaan seuraavana virallisia päätöksiä. Turakka ehdottaa, että lääkealan keskus voisi aloittaa toimintansa väliaikaisissa tiloissa 1.9.2009. Siirtymisaika, jonka kuluessa kaikki toiminnat ovat siirtyneet Kuopioon, voisi päättyä aikaisintaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Perustamisen lähtökohtana lääkehuollon kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten laitosten lääkehuoltoa koskevat tehtävät organisoidaan uudelleen perustamalla uusi lääkealan keskus, johon keskitetään hajallaan eri laitoksissa olevat lääkealan tehtävät. Uudistus pohjautuu kansallisessa lääkestrategiassa määriteltyihin tavoitteisiin. Taustalla ovat ennusteet lääkkeiden käytön ja lääkekustannusten nopeasta kasvusta väestön ikääntyessä. Hyvän lääkehoidon turvaaminen kaikille sitä tarvitseville kohtuullisin kustannuksin edellyttää uusia ratkaisuja ja muun muassa lääkehoitojen ja lääkehuollon kokonais- ja kustannusvaikuttavuuden arviointia. Uuden lääkealan keskuksen perustamisen lähtökohtana on lääkehuollon kehittäminen osana terveydenhuoltoa ja terveyspalvelujärjestelmää. Perustettavalle lääkealan keskukselle kuuluu lääketurvallisuuden valvontaan liittyvien tehtävien lisäksi lääkehuollon ja lääkehoitoprosessien tutkimus- ja kehittämistehtäviä, joiden tavoitteena on tehokkaan, turvallisen ja taloudellisen lääkehoidon edistäminen.
kantti.net, Anja Hiltunen	25.11.2008

Savonia-AMK:n maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma ammattikorkeakoulujen laatuyksiköksi Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on valinnut Savonia-ammattikorkeakoulun yrittäjyysosaamisen kehittämisen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa yhdeksi ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuosille 2008-2009. Valituille yksiköille kohdennetaan opetusministeriön tuloksellisuusrahaa. - Raha käytetään kehittämisohjelman kohdentamiseen, muun muassa opetuksen kehittämiseen liittyvään julkaisutoimintaan ja henkilöstön kehittämiseen, kertoo tulosaluejohtaja Mervi Vidgren. Yksiköiden toiminnasta arvioitiin koulutusyksikön toiminnan kuvaus ja nivoutuminen ammattikorkeakoulun strategiaan sekä keskeisiin pedagogisiin linjauksiin, koulutusyksikön toiminnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen sekä koulutusyksikön toiminnan tulokset suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Valitut laatuyksiköt ovat onnistuneet tuottamaan systemaattisen kehitystyön avulla laadukkaan pedagogisen ratkaisun, johon sisältyy usein hyvin innovatiivinen ydin, KKA:n arviointiperusteissa todetaan. Pedagogisen ratkaisun tuloksellisuudesta on olemassa näyttöä ja se tukee myös alueellista kehittämistehtävää. Arviointi toteutettiin opetusministeriön toimeksiannosta neljännen kerran. Laatuyksikköarvioinnin tavoitteena on kehittää ja tehdä näkyväksi ammattikorkeakoulutuksen laatu. Arvioinnin tulokset kootaan KKA:n julkaisusarjassa ilmestyvään raporttiin, joka julkaistaan ammattikorkeakoulujen T&K-päivillä helmikuussa 2009 Kuopiossa.
kantti.net, Anja Hiltunen	19.11.2008

Pk-perheyrityksen sukupolvenvaihdos sujuu sutjakkaammmin johtoryhmän avulla YTK, KTM Sanna Tihulan kauppatieteiden väitöstutkimus tuo uuden näkökulman perheyrittäjyystutkimukseen perehtymällä sukupolvenvaihdostilanteessa johtoryhmän toimintaan ja myös johtoryhmäkeskusteluun. Kuopion yliopistolle tehty väitöstutkimus Johtoryhmät sukupolvenvaihdoksen hallinnassa: oppiminen pk-perheyrityskontekstissa tarkastelee johtoryhmien oppimista pienten ja keskisuurten perheyritysten sukupolvenvaihdostilanteessa. Tulosten mukaan johtoryhmä voi auttaa hallitsemaan sukupolvenvaihdosta ja liiketoiminnan jatkamista sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Lisäksi sukupolvenvaihdos voi tarjota johtoryhmille mahdollisuuden oppia toimimaan tiiviimpänä yhteisönä, mikä lisää yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä. Johtoryhmä mahdollistaa jatkajan perehtymisen ottamalla vahvemman roolin yrityksen kehittämisessä sekä suuremman vastuun yrityksen päivittäisestä toiminnasta. Johtoryhmän avulla jatkaja oppii nopeasti yrityksen johtamisessa edellytettäviä tietoja ja taitoja, ja perehtyminen voi tapahtua pitemmällä aikajänteellä. Sukupolvenvaihdos tuo parhaimmillaan esiin myös muiden johtohenkilöiden näkemyksiä, jotka aikaisemmin ovat voineet jäädä huomioimatta. Johtoryhmä voi lisäksi tuoda yritykseen uusia johtamiskäytäntöjä ja siten järkevöittää yrityksen johtamista ja kehittymistä. Sukupolvenvaihdoksen kaltainen merkittävä tapahtuma voi toimia myös johtoryhmän jäsenten oppimiskokemuksena, joka vauhdittaa yrityksen kehittymistä. Sukupolvenvaihdostilannetta voidaan siis tarkastella positiivisena oppimisen edistäjänä, eikä vain tilanteena, johon yrityksen täytyy sopeutua. Johtoryhmän roolia selvitettiin metallialan case-yritysten avulla.
kantti.net, Anja Hiltunen	11.11.2008

Ultraäänitekniikalla voidaan seuloa osteoporoosia Tuoreen Kuopion yliopistossa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan uudella ultraäänitekniikalla voidaan tehdä osteoporoosin väestöseulontatutkimuksia. FM Ossi Riekkisen lääketieteellisen fysiikan alan väitöstutkimuksessa todettiin valtaosan osteoporoottisista murtumista olevan potilailla, joiden luuston kunto on todettu röntgentekniikalla normaaliksi. Väitöstutkimuksessa esitellään uudenlainen ultraäänitekniikka luun murtumariskin arvioimiseen. Tekniikka parantaa ultraäänimittauksen luotettavuutta ja tekee siitä yksinkertaisen. Siten sitä voi verrata vaikkapa kotiolosuhteissa tehtyyn verenpaineenmittaukseen. Ultraääni tuottaa tietoa luun määrästä, koostumuksesta ja hienorakenteesta.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	7.11.2008

Kansalaiskasvatuksen tulisi olla lähtökohdiltaan sosiaalista Pohjimmiltaan kansalaisuus on jäsenyyttä kansalaisyhteisössä, siis perusluonteeltaan sosiaalinen ilmiö eikä juridinen asema, poliittinen toiminnan rooli tai kansalliseen identiteettiin kietoutuva ilmiö. Se toteutuu kansalaisen suhteena yhteisön muihin jäseniin vuorovaikutuksessa ja yhteistoiminnassa sekä kokemuksena kuulumisesta johonkin, toteaa väitöskirjatutkimuksensa Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa. Kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys lähtökohdista YTM Elina Nivala. Siten kansalaisuuteen valmistavan kasvatuksenkin tulisi olla lähtökohdiltaan sosiaalista. Nivalan Kuopion yliopistolle tekemän väitöstutkimuksen tuloksena on kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys, jonka mukaan kansalaiskasvatuksen perustehtävä on kansalaisten valmistaminen yhteiselämään ja osallistumiseen yhteiskunnassa. Taloudellisten tavoitteiden korostuminen on johtanut kansalaisten kasvattamiseen ensisijaisesti kilpailukykyisiksi työntekijöiksi ja yksilöllisiksi kuluttajiksi. Poliittisten tavoitteiden painottaminen on puolestaan tarkoittanut lähinnä kansalaisten valmistamista hyödyntämään aktiivisesti yhteiskunnan muodollisia vaikuttamiskanavia. Lähtökohdiltaan sosiaalinen kansalaiskasvatus sen sijaan pyrkii vahvistamaan kansalaisten yhteiskunnallista osallisuutta kokonaisvaltaisesti edistämällä yhteiselämän edellyttämien valmiuksien kehittymistä ja tukemalla mielekkään paikan löytämistä yhteisöjen ja yhteiskunnan jäsenenä. Kansalaiskasvatuksesta on 2000-luvulla tullut pitkästä aikaa yhteiskunnallisen ja kasvatusteoreettisen mielenkiinnon kohde. Sen toivotaan vastaavan uusiin haasteisiin, joiden edessä globaalin aikakauden yhteiskunta on. Monimutkaistuvissa toimintaympäristöissä kansalaisilta edellytetään uudenlaisia valmiuksia ja heidän odotetaan ottavan aiempaa aktiivisemman roolin hyvinvointiyhteiskunnan jäseninä.
kantti.net, Anja Hiltunen	6.11.2008

RAFAELA-järjestelmällä voidaan luotettavasti mitata hoitajien työmäärää LL Auvo Rauhala osoittaa Kuopion yliopistolle tekemässään terveyshallintotieteen väitöstutkimuksessa, että kun hoitajien työmäärä ylittää 15 %:lla optimaalisena pidetyn työmäärän, heidän sairauslomiensa määrä kääntyy selvään nousuun. Jos työmäärä ylittyy vähintään 30 %:lla, hoitajien sairauslomien määrä lisääntyy jo lähes puolella. Tämä vastaa vuositasolla 12 työpäivän eli noin 2 ½ viikon työpanoksen menetystä. Hoitajien liiallinen työmäärä aiheuttaa runsaasti sairauslomia, ja sen on osoitettu heikentävän hoidon laatua sekä lisäävän hoitovirheitä ja hoitohenkilökunnan tyytymättömyyttä. Rauhala osoitti väitöskirjansa Hoitajien inhimillisten voimavarojen johtamisen mittausvälineiden validius ja käyttökelpoisuus. Case RAFAELA-järjestelmä osatutkimuksessa, että RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmä on hoitajien työmäärän luotettava mittari. Aineistona oli muun muassa RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmällä kerätyt tiedot eri sairaaloiden hoitajien työmääristä. Analyysissä oli yhteensä lähes tuhannen hoitajan tiedot yli 30 osastolta kolmesta sairaanhoitopiiristä. Hoitajien työmäärää voidaan mitata luotettavasti niin sanotun hoitoisuuden avulla, eli mittaamalla niitä toimintoja, joita hoitohenkilökunta suorittaa, vastatakseen potilaan hoidon tarpeisiin. RAFAELA-järjestelmän avulla pystytään määrittämään myös hoitajan työmäärä suhteessa optimaaliseen työmäärään. Hoitajien lisääntyvä työmäärä, heidän tyytymättömyytensä työhönsä ja hoitajapula ovat korostaneet ihmisvoimavarojen johtamisen (HRM) keskeisten päämäärien tärkeyttä: erinomainen työsuoritus ja työtyytyväisyys samanaikaisesti. RAFAELA-järjestelmän osoitettiin sisältävän monia piirteitä, jotka tukevat HRM-perusteista hoitajien johtamista. Tämä järjestelmä on pitkän kehitystyön jälkeen laajassa ja kasvavassa käytössä suomalaisessa terveydenhuollossa.
kantti.net, Anja Hiltunen	4.11.2008

Yli 45-vuotiaiden hyvinvointitapahtuma Kuopioon Saako lautaselta hyvinvointia, tuoko vireä elämä valoisan tulevaisuuden? Näitä teemoja käsitellään yli 45-vuotiaan aikuisväestön hyvinvointiin keskittyvässä Terve Aikuinen 2009 –messutapahtumassa Kuopiossa 27. – 28. maaliskuuta 2009. Ensimmäistä kertaa järjestettävän tapahtuman teemat haastavat kansalaisia tarkastelemaan elämäntapojaan. Päivillä on luentoja eri aiheista, muun muassa ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnista. Savonia-ammattikorkeakoulu kertoo terveysalan parhaista käytännöistä ja Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikan mobiilikuntoutuksesta: miten saadaan terveyttä kännykän avulla. Yhteistyössä ovat mukana Kuopion kaupunki, Siilinjärven kunta, Kuopion yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Vanhustyön keskusliitto.
kantti.net, Anja Hiltunen	28.10.2008

Vuoden 2011 Taitaja-kilpailut järjestetään Kuopiossa Skills Finland ry:n hallitus on myöntänyt vuoden 2011 nuorten ammattitaidon SM-kilpailut eli Taitaja-kilpailut järjestämisoikeudet Savon koulutuskuntayhtymälle ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymälle. Määräaikaan mennessä Skills Finland ry:n hallitukselle osoitettuja hakemuksia saapui kolme. Suunnitelmien mukaan kilpailut pidetään Kuopiossa huhtikuussa 2011 ja semifinaalit tammikuussa 2011. Kilpailupaikkana on Kuopio-halli ja hallin läheisyyteen pystytettävät suurteltat. Samaan aikaan järjestettävä yhdeksäsluokkalaisten Taitaja9-kilpailu ja oheistapahtumat järjestetään lähellä sijaitsevassa jäähallissa. Kisojen järjestämiseksi tarvitaan myös alueen yritysten panosta. Kuopion kilpailuihin odotetaan kymmeniätuhansia kävijöitä. Taitaja-kilpailuihin odotetaan noin 350 – 400 kilpailijaa kilpailemaan noin 40 lajissa. Taitaja-karsintoihin osallistuu yli 1 000 kilpailijaa eri puolilla Suomea. Yhdeksäsluokkalaisten T9-finaalissa on yli 100 kilpailijaa. T9-kilpailun karsintoihin osallistuu noin 3 000 kilpailijaa. Taitaja-kilpailut ovat kansalliset, kaikille ammatillisessa koulutuksessa oleville, kilpailuvuonna 20 vuotta täyttäville tai sitä nuoremmille tarkoitetut nuorten ammattitaitokilpailut. Kilpailujen tarkoituksena on edistää ammatillista huippuosaamista, parantaa ammatillisen osaamisen ja koulutuksen laatua ja arvostusta sekä kohottaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaa. Vuoden 2009 Taitaja-kilpailut järjestetään Vaasassa 25.–27.maaliskuuta, ja vuonna 2010 kilpaillaan Oulussa.
kantti.net, Anja Hiltunen	28.10.2008

Wellou.fi tarjoaa alakoululaisille tietoa terveellisestä ravinnosta ja liikunnasta Sitra ja Opetushallitus ovat avanneet uuden Wellou.fi -terveyspalvelun alakoululaisille. Opetushallitus levittää palvelua kaikille alakouluille Suomessa. Vuoden vaihteessa palvelu on saatavissa myös ruotsinkielellä. Netissä toimiva Wellou.fi on interaktiivinen opetusmenetelmä, jossa lapsi oppii innostavan puuhailun ja leikin keinoin tekemään itseään koskevia, terveyttä edistäviä valintoja ja muodostamaan terveellisiä arkirutiineja, kuten valitsemaan oikeanlaisen välipalan. Palvelu sisältää myös WoimaWuosi -sivuston, joka aktivoi lapset liikkumaan joka päivä. Wellou.fi- palvelun rakentaminen ja testaaminen kouluissa aloitettiin elokuussa 2006 Itä-Suomen Innovatiivisien toimien rahoittamassa ja nyt jo päättyneessä Tervettä Voimaa- hankkeessa. Hanketta koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulun terveysala. Wellou.fi-palvelun sisällön tuottamiseen osallistuivat myös Kajaanin, Pohjois-Karjalan ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen asiantuntijat ja opiskelijat. Palvelu on tarkoitus saada myös vientituotteeksi. Sitra, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma sekä Opetushallitus rahoittavat hanketta vuosien 2008–2010 aikana. Jatkuvasti päivittyvä palvelu on kouluille ilmainen. Hankkeen teknisestä toteutuksesta vastaa ohjelmistoyritys Beneway. Linkki: www.wellou.fi
kantti.net, Anja Hiltunen	27.10.2008

Vapaan sivistystyön opettajien osaaminen arvioidaan Opetusministeriö on käynnistänyt vapaan sivistystyön opetushenkilöstöä koskevan arviointihankkeen. Hanke koskee henkilöstön kelpoisuutta, osaamista ja työoloja. Arviointihanke kattaa kaikki vapaan sivistystyön oppilaitosryhmät, kuten kansalais- ja työväenopistot, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Koulutuksen arviointineuvosto kerää tietoja päätoimisista ja tuntiopettajista sekä koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitosten johtajilta.. Arvioinnin on määrä valmistua kesällä 2009. Arviointihanke liittyy vapaan sivistystyön vuosien 2008-12 kehittämisohjelman valmisteluun. Kehittämisohjelman valmisteluryhmän väliraportissa luvataan opetushenkilöstön osaamiseen liittyviä ehdotuksia toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Aineistot hankitaan marras-joulukuun aikana nettikyselylomakkeella sekä alueellisissa auditointitilaisuuksissa. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman ehdotusten toimeenpanon on tarkoitus alkaa 1.1.2010. Ohjelma tulee sisältämään katsauksen vapaan sivistystyön tilasta, näkemyksen vapaan sivistystyön tehtävistä, kysynnästä ja kehittämistarpeista, ehdotukset vapaan sivistystyön lainsäädännöstä, rahoituksesta, oppilaitosrakenteesta ja ohjauksen uudistamisesta ja toimenpideohjelman vapaan sivistystyön uudistamisesta ja kehittämisestä kaudella 2008-2012. Kuopion kansalaisopiston rehtori Hannu Pulkkinen näkee arvioinnin hyödyllisenä usealtakin kantilta. - Esimerkiksi kansalaisopiston opettajien edunvalvonnan kannalta arviointi ja kehittämisohjelma ovat varmasti hyvä asia. Vaikka kansalaisopistojen merkitys yleensä jo ymmärretäänkin, voi kuntalaisilla ja päättäjillä, joilla ei ole kokemusta opisto-opiskelusta olla vanhakantaisia ajatuksia kansalaisopistoista. Kehittämisohjelma lisää tietoisuutta siitä, mitä vapaa sivistystyö on. - Kehittämisohjelmalla pyritään turvaamaan se, että vapaan sivistystyön valtionosuus saadaan edelleen laskettuna opetustuntia eikä asukasta kohti.
kantti.net, Anja Hiltunen	27.10.2008

Kuopion ja Joensuun yliopistot kannattavat yliopistolakiehdotusta Kuopion ja Joensuun yliopistojen mielestä yliopistolakiehdotus on hyvin valmisteltu ja tasapainoinen kokonaisuus, jonka nähdään toteuttavan hyvin yliopistojen itsehallintoa. Esityksessä eri toimielinten välinen suhde on harkittu ja hyvin säännelty. Yliopistot kannattavat opetusministeriölle jättämässään yhteisessä lausunnossa esitetynlaista, ei liian yksityiskohtaista yliopistolakia, joka sallii yliopiston omat sisäiset ratkaisut. Yliopistojen itsehallinnon keskeinen periaate on se, että tutkimusta ja opetusta koskevat päätökset tehdään yliopiston omissa hallintoelimissä. Yliopistojen lausunnossa korostetaan, että tutkimuksen ja opetuksen resurssit on turvattava jatkossakin. Lisäksi yliopistoille määrättävien, yliopistojen omaan toimintaan kuulumattomien tehtävien hoitamiseen on varattava tehtävän edellyttämät resurssit. Yliopistojen oikeusaseman muuttuessa yliopistojen maksuvalmius ja vakavaraisuus on turvattava. Kuopion ja Joensuun yliopistojen mukaan on välttämätöntä toteuttaa 150 miljoonan euron lisärahoitus ja yliopistokiinteistöjen järjestelyt esitetyllä tavalla. Nykyistä paremmat mahdollisuudet hankkia yliopistoille ulkopuolista rahoitusta eivät saa vähentää valtion rahoitusosuutta, lausunnossa todetaan. Kuopion ja Joensuun yliopistot esittävät, että yliopistolakiin lisätään apteekkioikeus Itä-Suomen yliopistolle. Tällä hetkellä lääkelakiin on kirjattu Helsingin ja Kuopion yliopistojen apteekkioikeus, mutta nykyisessä yliopistolaissa oikeus on vain Helsingin yliopistolla.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	23.10.2008

Kauppatieteiden koulutus uudistuu Itä-Suomen yliopistossa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden koulutuksen jakautuminen kahdelle kampukselle alkaa hahmottua. Koulutuksen teema-alueita on neljä; kilpailukykyinen palveluliiketoiminta sekä yritysoikeus- ja talous toteutetaan Joensuussa ja innovatiivinen liiketoiminta sekä taloushallinto ja rahoitus Kuopiossa. Kuopion yliopiston hallitus päätti 22.10. paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma lakkauttamisesta Uusia opiskelijoita koulutusohjelmaan ei enää oteta. Nykyiset koulutusohjelman opiskelijat voivat jatkaa opintojaan tutkintorakenteen mukaisesti opintojaan 31.7.2015 saakka. Kuopion yliopiston hallitus päätti asiasta kokouksessaan 22. lokakuuta. Ensimmäinen yhteinen uusien kauppatieteiden opiskelijoiden sisäänotto on vuonna 2009.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	22.10.2008

Vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja parisuhteen ristiriidat kuormittavat neuvoloiden terveydenhoitajia Neuvoloiden terveydenhoitajat tapaavat kaikki suomalaiset lasta odottavat ja lapsiperheet ja ovat avainasemassa tunnistamaan mielenterveyttä vaarantavia perheiden riskioloja, tukemaan perheitä ja järjestämään perheille lisätukea. TtL Hilkka Honkasen hoitotieteen väitöstutkimuksessa Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa. Näkökulmana mielenterveyden edistäminen selvitettiin, millaisiksi perheiden riskiolot määrittyivät terveydenhoitajien kuvaamina ja millaista toimintaa terveydenhoitajilla oli riskioloissa elävien perheiden kanssa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa neuvolatoiminnan kehittämiseksi. Keskeinen kehittämishaaste liittyy neuvolapalvelujen kohdentamiseen niitä eniten tarvitseville perheille. Suurimpana huolena terveydenhoitajat toivat esille päihteiden käytön lisääntymisen lapsiperheissä. Myös vanhempien mielenterveysongelmat kuormittivat terveydenhoitajien työtä enenevästi. Työttömyyteen liittyi usein myös muita riskioloja, esimerkiksi taloudellista ja koulutuksellista huono-osaisuutta ja mielenterveysongelmia. Riskioloiksi kuvattiin myös parisuhteen ristiriidat ja avioerojen seurauksena tapahtuneet perherakenteen muutokset. Terveydenhoitajat tiedostivat perheväkivaltaa olevan enemmän kuin heidän tietoonsa tuli. Perheiden riskiolosuhteeksi määriteltiin myös nykyisin yhä enemmän korostuva vanhempien jaksamattomuus, avuttomuus ja osaamattomuus toimia vanhempana. Tutkimuksessa ilmeni, että terveydenhoitajilla on tahtoa ja osaamista tunnistaa perheiden riskioloja ja tukea vanhemmuutta, mutta liian suurista asiakasmääristä johtuva kiire heikentää huomiokykyä ja estää luottamuksellisen keskustelun syntymisen. Perheen voimavaroista tärkein on toimiva vanhemmuus, joka riskioloissakin suojaa epäsuotuisilta lapsuuden kokemuksilta. Riskiperheet tarvitsisivat terveydenhoitajan ja muun muassa sosiaalityöntekijän ja mielenterveysyksikön moniammatillista yhteistyötä. Honkanen toteaa, että voimavarojen panostaminen neuvolatyöhön kannattaa, koska neuvolalla on mitä parhaat mahdollisuudet tehdä mielenterveyttä edistävää ja mielenterveysongelmia ehkäisevää työtä lapsiperheiden parissa. Työllä on myös kansantaloudellista merkitystä, sillä tehtyjen laskelmien mukaan kuukauden hoito lastenpsykiatrian osastolla maksaa yhtä paljon kuin kuuden lapsen neuvolapalvelut syntymästä kouluikään. Väitös on tehty Kuopion yliopistolle.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	22.10.2008

Savoon 40 ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa Ammatillisen koulutuksen lisätään opiskelupaikkoja kaikkiaan 1000, joista puolet saa Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä saa 40 lisäpaikkaa. Määrä on kutakuinkin linjassa muihin suuriin kasvukeskuksiin. Esimerkiksi Häme saa 100 ja Turku 70 lisäpaikkaa. Jyväskylän ja Oulun seudut saavat kumpikin 50 lisäpaikkaa. Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan pääkaupunkiseudun suuri lisäpaikkojen määrä selittyy alueen kovalla työvoimapulalla. - Opiskelijamäärän lisäykset on kohdennettu hallitusohjelman mukaisesti alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Käytännössä lisäys on kohdentunut erityisesti pääkaupunkiseudulle, Sarkomaa totesi. Lisäpaikat ovat käytettävissä 1.1.2009 alkaen. Järjestäjäkohtaiset päätökset tehdään keväällä 2008 käynnistetyn haun ja kesäkuussa 2008 toteutetussa opiskelijamäärien jaossa käytettyjen tietojen ja kriteerien perusteella.
kantti.net, Kari Salmela Lähde OPM	21.10.2008

Helsingin terveyskeskus tilasi tuottavuushankkeen Kuopiosta Kuopion yliopiston Hyvinvointitutkimuskeskus KWRC on sopinut Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kanssa arviointi- ja kehittämishankkeesta, jossa terveyskeskuksen toimintaa kehitetään tuottavammaksi. Hankkeessa on mukana tutkijoita Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitokselta ja yleislääketieteen yksiköstä sekä Helsingin terveyskeskuksen tutkijalääkäri ja -ylihoitaja. Tuottavuushankkeen vastuuhenkilöinä toimivat professori Juha Kinnunen ja professori Olli-Pekka Ryynänen. Tänä syksynä käynnistyvän, vuoteen 2010 jatkuvan hankkeen tavoitteena on parantaa terveyskeskuksen toiminnan tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta kehittämällä hoitokäytäntöjä sekä uudistamalla tehtäviä ja työnjakoa. Hankkeessa paneudutaan sekä terveyskeskuslääkärien että akuuttisairaaloiden sairaanhoitajien työhön edeten nykytilanteen kartoituksesta muutosohjelman laatimiseen. Kinnunen toteaa, että terveydenhuollossa tehokkuutta parantavat ratkaisut löytyvät sekä voimavarojen kohdentamisen että uusien ja älykkäämpien toimintakonseptien kehittämisen kautta. – Ja niin, että toimijat ovat itse alusta alkaen mukana määrittämässä työtään koskevia ratkaisuja ja asettamassa niiden toteuttamista kiireellisyysjärjestykseen.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	15.10.2008

Kuopion yliopisto kehittää hoitohenkilöstön ennakointimalleja laajassa EU-hankkeessa Kuopion yliopiston Hyvinvointitutkimuskeskus KWRC on mukana EU:n rahoittamassa mittavassa hankkeessa, jossa rakennetaan ja testataan hoitohenkilöstövoimavarojen suunnittelu- ja ennakointimalleja. Kyseessä on laajin koskaan toteutettu sairaanhoitajaresursseihin kohdistuva tutkimus. Vuosina 2009–2011 toteutettavaan RN4CAST-hankkeeseen osallistuu tutkimuslaitoksia yhdentoista EU-maan lisäksi Kiinasta, Etelä-Afrikasta, Botswanasta ja Yhdysvalloista. Hankkeen budjetti on kolme miljoonaa euroa, josta Kuopion yliopiston osuus on 300 000 euroa. Koko hanketta koordinoi belgialainen Leuvenin yliopisto. – Kaikissa Euroopan maissa on hoitohenkilöstöstä pulaa, samoin kuin maissa, joita hankkeen Euroopan ulkopuoliset partnerit edustavat. Tilanne uhkaa paikoin hoidon saantia ja äärimmillään potilasturvallisuutta, toteaa professori Juha Kinnunen, joka johtaa henkilöstövoimavarojen suunnittelua ja ennakointia koskevaa osaa hankkeesta. Keskeisenä tekijänä henkilöstöpulan taustalla ovat Kinnusen mukaan käytettyjen suunnittelu- ja ennakointimallien puutteet. Nykyisissä malleissa painotetaan usein yksipuolisesti työvoiman kysyntää ja tarjontaa, ja hoidon laatuun liittyvät kysymykset jäävät vähemmälle huomiolle. RN4CAST-hankkeessa pyritään rakentamaan innovatiivisia malleja, joissa otetaan huomioon myös työntekijöiden osaamisen taso, työhön sitoutumista edistävät tekijät, hoidon laadukkuus ja tuloksellisuus sekä potilasturvallisuus. Mallien rakentamiseksi kootaan sekä rekisteritietoihin perustuvaa että kyselyaineistoa useista sadoista hankkeeseen osallistuvien EU-maiden sairaaloista. Mukana olevat Afrikan maat ja Kiina testaavat hankkeessa kehitettäviä malleja paikallisissa oloissaan. Tieteelliseen tutkimukseen perustuville, testatuille toimintamalleille on laajalti käyttöä terveyspoliittisen päätöksenteon tukena sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	15.10.2008

Kuopion yliopisto edelleen maamme neljän parhaan joukossa Kuopion yliopisto sijoittui kansainvälisessä vertailussa sijalle 313 listalle, johon kelpuutettiin 400 yliopistoa eri puolilta maailmaa. Ranking-listan kärkipäähän sijoittui eniten amerikkalaisia ja brittiläisiä yliopistoja. Listalle päässeiden suomalaisyliopistojen joukossa Kuopion yliopisto sijoittui jälleen neljänneksi. Listalla olivat myös Helsingin yliopisto 91. sijalla, Teknillinen korkeakoulu (211.), Turun yliopisto (246.), Tampereen yliopisto (336.), Oulun yliopisto (372.) ja Jyväskylän yliopisto (391.). Vertailun tekee brittiläinen The Times Higher Education Supplement -lehti, jonka listaus perustuu useisiin mittareihin. Niistä keskeisin on yli 6000 akateemisen asiantuntijan tekemä vertaisarviointi. Huippuyliopistojen listaa on julkaistu vuodesta 2004 ja Kuopion yliopisto on ollut listalla mukana kolmen vuoden ajan. - Se kertoo jo pysyvämmän kansainvälisen aseman saavuttamisesta varsinkin tutkimuksen saralla, toteaa Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa. Hänen mukaansa rankinglistoilla on yliopistoille vähintään imagomerkitystä, vaikka niitä kohtaan on esitetty myös kritiikkiä.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	14.10.2008

Varkauden lukio Savon koulutuskuntayhtymän alaisuuteen Varkauden lukio siirtyy Savon koulutuskuntayhtymän alaisuuteen vuoden 2009 alussa. Savon koulutuskuntayhtymä sai opetusministeriöltä luvan lukio-opetuksen järjestämiseen. Muutoksen myötä lukion henkilökunta siirtyy koulutuskuntayhtymän palkkalistoille. Lukio säilynee entisellä paikallaan seuraavat kaksi vuotta, mutta jatkossa se tähtää todennäköisesti koulutuskuntayhtymän kampusalueen tiloihin. Lukion ja toisen asteen koulutuksen yhdistäminen saman organisaation alaisuuteen on Suomessa erittäin harvinaista. Vastaavaa on tällä hetkellä vain Päijät-Hämeessä Nastolassa ja Kainuun maakuntayhtymässä. Pohjois-Savossa liitos on ensimmäinen. Liitos tehtiin Varkauden kaupungin aloitteesta. -Toiminnoissa muutos näkyy varsinaisesti vasta lukuvuonna 2009-10, Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Markku Rissanen toteaa. -Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyö voi näkyä opiskelijoiden kurssivalinnoissa, yhteisinä opettajina ja verkko-opetuksena. Nähtäväksi jää kuinka lukio pärjää meidän valtionavustuksilla, mutta tiivistyvä opetuksellinen yhteistyö korvaa varmasti asiaa.
kantti.net, Anja Hiltunen	9.10.2008

Palamisolosuhteet vaikuttavat merkittävästi puun pienpolton päästöihin Puun pienpoltosta syntyy merkittäviä määriä terveydelle haitallisia pienhiukkasia, häkäkaasua sekä erilaisia orgaanisia yhdisteitä, mutta niiden päästömääriin ja haitallisuuteen voidaan vaikuttaa. Poltosta aiheutuvia haittoja lähiympäristön ilmanlaadulle voi pienentää polttamalla kuivaa ja puhdasta puuta ja käyttämällä lämmityslaitettaan oikein. FM Jarkko Tissari selvitti Kuopion yliopistolle tekemässään väitöstutkimuksessa Puun pienpolton pienhiukkaspäästöt suomalaisten varaavien tulisijojen, saunan kiukaiden ja pellettipolttimien pienhiukkaspäästöjä. Mittauksia tehtiin laboratorio- ja kenttäolosuhteissa käyttäen kansainvälisestikin ainutlaatuisia mittalaitteita ja näytteenottomenetelmiä. Lukumääräisesti pienhiukkasia syntyi paljon kaikilla pienpolttolaitteilla. Hiukkasten lukumäärä ei ollut suoraan yhteydessä palamisen hyvyyteen. Tutkitut hiukkaset olivat hyvin pieniä, ja ne kulkeutuvat hengityksen mukana aina keuhkojen ääreisosiin asti. Hyvissä palamisolosuhteissa, kuten esimerkiksi pelletinpoltossa, pienhiukkasten massapäästö oli alhainen, ja hiukkaset koostuivat polttoaineesta höyrystyneistä tuhka-aineista. Varaavilla tulisijoilla ja kiukailla päästöt olivat selvästi suurempia kuin pelletinpoltossa, ja hiukkaset sisälsivät tuhka-aineiden lisäksi nokea ja orgaanista ainetta. Kitupolttoa muistuttavalla polttotavalla pienhiukkasten massapäästöt olivat erittäin korkeita, yli 30-kertaisia, pelletinpolttoon verrattuna. Puu on hiilidioksidineutraali polttoaine eikä poltettuna lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä, toisin kuin esimerkiksi fossiiliset öljy ja kivihiili. Puun poltto pienissä polttolaitteissa on lisääntynyt pientaloalueilla. Tällä hetkellä arvioidaan, että pienpoltto on liikenteen ohella yksi tärkeimmistä pienhiukkaslähteistä Suomessa. Etenkin kovalla pakkasella ja tyynellä ilmalla, kun likaantunut ilma ei sekoitu puhtaamman kanssa, myös tulisijojen käyttö voi vaikuttaa paikalliseen ilmanlaatuun.
kantti.net, Anja Hiltunen Lähde: Kuopion yliopisto	6.10.2008

Kuopion yliopistolle 800 000 euroa sosiaalitutkimukseen Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 800 000 euron professori Vilma Hännisen ja professori Sari Rissasen johtamille tutkimushankkeille vuosille 2009-2012. Sosiaalityön professori Sari Rissasen johtama hanke tutkii hyvinvoinnin rakentutumista vanhuspalveluissa. Tutkimus pyrkii tuottamaan uutta tietoa siitä, miten organisaatiorakenteet, fyysisten hoivaympäristöjen suunnittelu ja muotoilu sekä johtaminen ovat yhteydessä toisiinsa ja miten ne edistävät hyvinvointia vanhuspalveluissa. Sosiaalipsykologian professori Vilma Hännisen johtama hanke tutkii masennuksen kanssa elämistä.Hankkeeseen sisältyy mm. kaksi väitöstutkimusta. Anne Maarit Turunen tutkii naisten itsehoitostrategioita masennusta vastaan ja Mervi Mäenpää masentuneiden nuorten sosiaalista vuorovaikutusta. Jukka Valkosen tutkimusteemana on miehet, hegemoninen maskuliinisuus ja masennuksen hallinta. Vilma Hänninen puolestaan tarkastelee tutkijataustaisten henkilöiden näkemyksiä omasta masennuksestaan. Kumpikin hanke sai 400 000 euron rahoituksen.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	2.10.2008

Vielä ehtii Kuopion aikuislukion opiskelijaksi Vielä ehtii mukaan Kuopion aikuislukion talvikaudelle. Opiskelun voi aloittaa 9.10. Aikuislukiossa voi opiskella ilta- tai etäopiskeluna yksittäisiä aineita, kuten seitsemää vierasta kieltä tai suorittaa kokonaisia tutkintoja, muun muassa ylioppilastutkinnon. Ammatillista tutkintoa voi hyödyntää sekä lukio- että ylioppilastutkinnossa. Info- ja ilmoittautumistilaisuus on torstaina 2.10 klo 16, Maaherrankatu 2, puhelin 017-184539.
kantti.net, Anja Hiltunen	1.10.2008

Paula Risikosta Kuopion yliopiston Vuoden Alumni Peruspalveluministeri Paula Risikko on valittu Kuopion yliopiston Vuoden Alumniksi 2008. Valinta Vuoden Alumniksi on yliopiston kunnianosoitus ansioituneelle kasvatilleen. – Risikko on määrätietoisen eteläpohjalaiseen tapaan tuonut mielipiteitään julkiseen keskusteluun ja korostanut terveyttä edistävien elämäntapojen merkitystä, rehtori Matti Uusitupa kiittää. Vuonna 1960 Ylihärmässä syntynyt Risikko valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1983 ja erikoissairaanhoitajaksi vuonna 1985 Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksesta sekä sairaanhoidon opettajaksi vuonna 1987 Oulun sairaanhoito-oppilaitoksesta. Vuonna 1990 hän suoritti terveydenhuollon maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa ja vuonna 1997 terveystieteiden tohtorin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	26.9.2008

Aikuiskoulutuksen palvelupisteestä koottua tietoa Pohjois-Savon aikuiskoulutuksesta Kuopion seudulle avataan Aikuisopiskelijan viikon yhteydessä aikuiskoulutuksen tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen palvelupiste. Palvelupiste sijaitsee Versossa, Kuopion seudun yrityspalvelupisteessä. Aikuiskoulutuksen palvelupiste on kaikkien koulutusta tarjoavien organisaatioiden yhteinen tiedonvälitykseen ja ohjaukseen tarkoitettu palvelu, joka palvelee kaikkia henkilöasiakkaita, yrityksiä ja julkisorganisaatioita sekä alueen työelämää. Se tarjoaa koottua tietoa alueen aikuiskoulutustarjonnasta ja -mahdollisuuksista sekä oppilaitosten tarjoamista muista palveluista. Palvelupisteestä saa myös osaamisen kartoittamiseen ja kehittämiseen liittyviä palveluita. Organisaatioasiakkaille tarjotaan tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalveluita. Päivittäisen neuvonnan ja ohjauspalvelun lisäksi järjestetään teemapäiviä, joissa eri oppilaitokset voivat esittäytyä ja tuoda omaa koulutustarjontaansa esille. Aikuiskoulutuksen palvelupisteen toiminta käynnistetään Aikuiskoulutuksen kompetenssin toteuttamisohjelma II -hankkeena, ESR-rahoituksen turvin. Rahoittajana on Itä-Suomen lääninhallitus ja hanke kestää vuoden 2010 loppuun, jonka jälkeen toimintaa pyritään jatkamaan osana koulutusorganisaatioiden palvelutoimintaa. Palveluja tarjotaan myös Akkuna-verkkopalvelun muodossa osoitteessa www.akkuna.eu/.
kantti.net, Anja Hiltunen	26.9.2008

Neliportainen opettaja- ja tutkijauramalli Itä-Suomen yliopistoon Vuonna 2010 aloittavaan Itä-Suomen yliopistoon tulee nelioportainen uramalli opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Malli otetaan ensin käyttöön Kuopion ja Joensuun yliopistoissa. Tutkimuspainotteisten tehtävien uramalli on neliportainen ja opetuspainotteisten puolestaan kolmitasoinen. Kaikkiin tehtäviin sisältyy opetusta ja tutkimusta. Tutkijoiden ja opettajien uran lähtötaso on nuorempi tutkija, josta seuraavat tasot ovat tutkijatohtori, yliopistotutkija, yliopistolehtori ja professori. Uramallin uskotaan selkeyttävän ja yhtenäistävän opetus- ja tutkimustehtävien nimikkeistöä. Opetusministeriön "Toteutuva tutkijanura" -työryhmä jätti muistionsa neliportaisesta tutkijanuramallista huhtikuussa 2008. Tavoitteena on tukea yliopistouralla etenemistä, tavoitteellista siirtymistä yliopistouran vaiheesta toiseen, lisätä yliopistouran houkuttelevuutta sekä taata opetuksen ja tutkimuksen laatu. Yliopistot ovat sitoutuneet opetusministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa neliportaisen tutkijanuran kehittämiseen. Mallia on toteutettu jo Oulun ja Helsingin yliopistoissa.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	25.9.2008

LaatuSavo –hanke kehittää Pohjois-Savon matkailukohteita LaatuSavo, Pohjois-Savon matkailukeskusten laadullinen kehittäminen alkaa kehittää Pohjois-Savon merkittävimpien matkailukohteiden Tahkon, Runnin, Vesileppiksen, Metsäkartanon ja Lohimaan kokonaislaatua. Laatu- ja ympäristöajattelusta luodaan yrityksille apuväline ja kilpailukeino, jossa saadaan apua yritysten perustoimintoihin, arvoihin ja hyvinvointiin. Samalla luodaan matkailukeskusten käyttöön sopiva majoituspalvelujen laatuluokitus, joka palvelee sekä matkanjärjestäjiä että asiakkaita. Hankkeessa hyödynnetään Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusosaamista sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Päätavoitteina ovat matkailukohteiden henkilöstön laatu-, liiketoiminta-, johtamis- ja yrittäjyysosaamisen sekä hyvinvointi- ja ympäristöosaamisen kehittäminen. Hyvinvointijohtamisesta pyritään saamaan matkailukeskuksille strategisesti merkittävä kilpailutekijä. LaatuSavo on Pohjois-Savon liiton rahoittama ESR-hanke. Hanke kestää vuoden 2010 loppuun, ja sitä hallinnoi Savonia-ammattikorkeakoulu.
kantti.net, Anja Hiltunen	18.9.2008

Kuntien sosiaalityöntekijävaje suurentunut entisestään Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto selvitti osana sosiaali- ja terveysministeriön kyselytutkimusta, kuinka suuri määrä epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä kunnissa työskentelee. Kyselyyn vastasi läänin alueella 52 sosiaalityöstä vastaavaa henkilöä, joista yksi useamman kunnan osalta. Valtaosassa kuntia on sosiaalityöntekijävajetta ja tilanne on huonontunut edellisistä selvityksistä. 72 prosentissa vastanneista kunnista oli osa tai kaikki työntekijät määräaikaisia tai kunnassa ei ollut sosiaalityöntekijää lainkaan. Viidesosassa vastanneista kunnista ei ollut pätevyysvaatimuksia täyttäviä sosiaalityöntekijöitä lainkaan. Nämä kunnat olivat alle 6500 asukkaan kuntia. Sosiaalityöntekijöiden virkoja näissä kunnissa oli 1-3/kunta. Pohjois-Karjalassa on suhteellisesti eniten määräaikaisia sosiaalityöntekijöitä eli noin neljäsosa. Suurin osa Itä-Suomen läänin kuntien sosiaalityöntekijöistä työskentelee joko kokonaan tai pääosan työajastaan lasten ja nuorten palveluissa. Näissä tehtävissä työskentelevistä määräaikaisista työntekijöistä vain neljäsosa täyttää kelpoisuusehdot. Pahin tilanne on sosiaalitoimen yhdennetyssä työssä eli keskikokoisten tai pienten kuntien perussosiaalityössä. Viroista vajaa 41 prosenttia on täytetty määräaikaisesti ja näistä määräaikaisista työntekijöistä 93,5 prosenttia ei täytä kelpoisuusehtoja. Tilanne on hyvä vammaispalveluissa, kehitysvammahuollossa ja ikääntyneiden palvelussa. Niissä sosiaalityöntekijöistä joko kaikilla tai lähes kaikilla on sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. Sosiaalityön tehtävärakenteita, työn sisältöjä ja työn määrää tulee tarkastella uudelleen, selvityksessä todetaan. Tehtäväjaon uudelleen määrittelyssä ovat mukana myös sosiaalialan muut ammattiryhmät kuten amk-sosionomit. Itä-Suomen läänin sosiaali- ja terveysneuvos Elli Aaltonen kaipaa yliopistojen sosiaalityön koulutukselta nykyistä vahvempaa käytännön yhteyttä. Sosiaalityön ammatin asema on kunnissa hänen mukaansa edelleen marginaalinen ja palkka alhainen. Selvitysten perusteella on tarkoitus suunnitella valtakunnallisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) yhtenä tavoitteena on palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen sekä alueellisten erojen vähentyminen.
kantti.net, Anja Hiltunen	18.9.2008

Leo Dunkelille tunnustuspalkinto Kuopion yliopiston lastentautien professori Leo Dunkelille on myönnetty Euroopan lastenendokrinologiyhdistyksen ESPEn tunnustuspalkinto. Dunkel sai palkinnon lasteen kasvuun ja puberteetin parissa tehdystä tutkimustyöstä. ESPE myöntää palkinnon vuosittain tunnustukseksi korkeatasoisesta ja laadukkaasta tieteellisestä toiminnasta tutkijalle, joka on tuottanut merkittävää uutta tietoa lastenendokrinologiasta. Palkinto luovutetaan Dunkelille Istanbulissa 22. syyskuuta ESPE:n vuosikokouksessa. Dunkelin tutkimusryhmä on ollut mukana kansainv'lisesti arvostetussa PIONEER-tutkimuksessa, jolla selvitetään puberteetin käynnistymistä säätelevää genetiikkaa ja ympäristötekijöiden mahdollista yhteyttä aikaistuneeseen murrosiän alkuun. Nyt ryhmä keskittyy niin sanotun minipuberteetin tutkimukseen. Tarkoitus on selvittää imeväisiän hormonitoiminnan mekanismeja sekä biologista merkitystä.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	18.9.2008

Unilääkeriippuvuutta saatiin karsittua Leppävirralla Pitkäaikaisten unilääkekäyttäjien määrää onnituttiin karsimaan Leppävirralla Kuopion yliopiston ja kunnan yhteisprojektilla. LepäGerho-projektin aikana lääkkeiden määräämisen käytettiin tarkempaa kritiikkiä. Hoitajat seurasivat mitä reseptejä uusitaa ja mitä ei. -Lääkekäytäntöjen muutos näyttää vaikuttaneen, sanoo professori Sirpa Hartikainen Kuopion yliopistosta. Hanke aloitettiin 2006 ja se rahoitus on vuoden 2012 loppuun. Hanke on Kelan rahoittama.
kantti.net, Kari Salmela Lähde: Kuopion yliopisto	16.9.2008

Haku viittomakielen tulkkien Eumasli-koulutusohjelmaan alkoi Viittomakielen tulkeille tarkoitetun Degree Program of Sign Language Interpreting (EUMASLI) –koulutusohjelman haku on avattu. Hakuaika on 15.9.–2.10. Valintakoe järjestetään kaikissa järjestäjämaissa samanaikaisesti 24.10. Suomen valintakoe järjestetään Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) Helsingin kampuksella. Koulutus sisältää syventäviä tulkkauksen ja kääntämisen opintoja, niin sanotun kansainvälisen viittomisen opintoja sekä tutkimusopintoja. Tutkinto tähtää tulkin kielitaidon, tulkkaus-, kääntämis- sekä tutkimustaitojen syventämiseen kansainvälisessä kontekstissa. Tavoitteena on kehittää yhteisillä tutkimuksilla ja projekteilla eurooppalaisella tasolla muun muassa tulkkauksen laatua. Koulutusohjelma on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneille viittomakielen tulkeille, joilla on työkokemusta vähintään kolme vuotta. Opiskeluun osallistuminen edellyttää englanninkielen taitoa. Kielitaito testataan valintakokeissa. Koulutus kestää kaksi ja puoli vuotta ja sen voi suorittaa työn ohessa. Koulutusohjelma alkaa tammikuussa 2009 ja päättyy toukokuussa 2011. Suomalaisille opetus on ilmaista, mutta matkat, majoitukset ja materiaalikulut opiskelija maksaa itse. HUMAKin yhteistyökumppaneina koulutusohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat skotlantilainen Heriot-Watt University ja saksalainen Hochschule Magdeburg-Stendal. Lähiopetus toteutetaan vuorotellen kussakin maassa. Opiskelijoita otetaan jokaisesta järjestäjämaasta kuusi. Eumasli-koulutusta järjestetään Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion ja Helsingin kampuksilla. Hakulomake ja ohjeet www.eumasli.eu
kantti.net, Anja Hiltunen	16.9.2008

Sähköinen hakeminen yliopistoihin käynnistyy Hakeminen yliopistojen päävalinnoissa muuttuu ensi keväänä kokonaan sähköiseksi. Yliopistojen syksyllä 2009 alkavaan opetukseen haetaan keväällä täyttämällä sähköinen hakulomake sähköisen hakupalvelun osoitteessa www.yliopistohaku.fi. Tänä syksynä yliopistojen valtakunnallista sähköistä hakujärjestelmää (YSHJ) pilotoidaan Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion ja Vaasan yliopistoissa. Nettihaussa voi nyt syksyllä hakea näihin yliopistoihin kauppatieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen tai teknillistieteellisen alan tammikuussa alkaviin koulutuksiin, joita on alle 20. Kuopion yliopistossa syksyn haussa sähköistä hakujärjestelmää käyttävät fysiikan koulutusohjelma ja teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma, joissa hakuaika on 1.10.-14.11. Sähköisestä hakupalvelusta näkee siis nyt vain tammikuussa 2009 alkavia koulutuksia, joihin varsinainen haku käynnistyy 1.10. Kaikille yliopistoihin hakeville sähköinen palvelu avautuu ensi vuoden alussa. Keväällä 2009 yliopistojen päävalinnoissa haut järjestetään ensimmäisen kerran valtakunnallisena yhteishakuna. Hakuaika alkaa 2. helmikuuta. Sähköisessä haussa kaikki hakemiseen liittyvät toiminnot ovat netissä hakulomakkeen täyttämisestä valintojen tulosten ilmoittamiseen ja opiskelupaikan vastaanottamiseen asti. Katso myös: Hakemuslomakkeet Kuopion yliopiston sivuilla
kantti.net, Anja Hiltunen	16.9.2008

Kuopion yliopiston avajaisissa jaettiin tutkimuksen ja opetuksen tunnustuspalkintoja Kuopion yliopiston lukuvuoden avajaisissa 11. syyskuuta jaettiin useita tunnustuspalkintoja. Lukuvuoden 2007-2008 väitöskirjan tunnustuspalkinnon saivat FT Mervi Hyvönen ja FT Janne Huttunen. Hyvösen väitöskirjatyössä tutkittiin polyamiiniaineenvaihdunnan merkitystä akuutin haimatulehduksen synnyssä. Huttusen fysiikan alan väitöskirja on suomenkieliseltä nimeltään "Approksimaatio ja mallinnusvirheet ajasta riippuvissa käänteisongelmissa". Vuoden 2008 opettajan tunnustuspalkinnon sai yliassistentti Maija Marttila-Kontio tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Tutkimuksen tunnustuspalkinto myönnettiin dosentti Hannele Turuselle. Yliopisto palkitsee tutkimuksen tunnustuspalkinnolla ansioituneita ja lahjakkaita tutkijoita. Hoitotieteen laitoksella ma. professorina työskentelevä Turunen johtaa kansainvälistä tutkimushanketta "Comparing the quality of placement learning opportunities and provisions: British and Finnish pre-registration nursing students and mentors perspectives". Savon Sanomien väitöskirjapalkinnon sai YTT, tutkija Kari Saari väitöskirjastaan "Poliisi ja joukkojenhallintatoiminta Suomessa. Joukkotilanteet ja niihin liittyvä poliisitoiminta suomalaisten poliisien näkökulmasta tarkasteltuna".
Kuopion yliopiston tiedote	11.9.2008

Aivojen rakenteen ja toiminnan muutokset voivat ennakoida dementiaa Alzheimerin taudin ensimmäiset muutokset ilmaantuvat aivojen ohimolohkon rakenteisiin jopa kymmeniä vuosia ennen kuin tauti todetaan. Kuopion yliopiston väitöskirjatutkimuksessa Toiminnallinen ja rakenteellinen magneettikuvantaminen lievässä kognitiivisessa heikentymisessä ja Alzheimerin taudissa selvitettiin magneettikuvauksella millaisia aivojen rakenteen muutoksia muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä voidaan todeta ennen dementian kehittymistä ja millaisia muutoksia lievästä muistihäiriöstä kärsivillä henkilöillä on aivojen toiminnassa. Anne Jauhiainen toteaa tutkimuksessaan, että dementiaan sairastuvilla, lievistä muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä aivojen harmaan aineen määrä oli vähentynyt erityisesti ohimo- ja päälaenlohkon rakenteissa jo keskimäärin 2,5 vuotta ennen kuin heillä voitiin todeta dementia. Toiminnallisella magneettikuvantamisella havaittiin, että lievästä muistihäiriöstä kärsivillä henkilöillä on terveitä verrokkihenkilöitä voimakkaampaa aivotoimintaa ohimolohkon rakenteissa sana-kuvaparien mieleenpainamisen aikana. Parhaiten tutkimuksen verrokkihenkilöt, lievästä muistihäiriöstä kärsivät henkilöt ja Alzheimer-potilaat kyettiin tunnistamaan omiin ryhmiinsä kuuluviksi ohimolohkon rakenteiden surkastumisen perusteella. Tulevaisuudessa näiden aivoalueiden rakenteen tai toiminnan tutkiminen voi mahdollisesti auttaa tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa henkilöitä, jotka ovat suuressa riskissä sairastua dementiaan.
kantti.net, Anja Hiltunen	10.9.2008

Monialainen osallistuminen malliksi kalastuselinkeinon kehittämiseen Tanganjika-jävellä Tanganjika-järven kalatalouden kestävä kehittäminen on haasteellista. Järvi on maailmanperinnön tutkimus- ja suojelukohde ja luonnonoloiltaan ja biologialtaan ainutlaatuinen. Järven kalakantoja uhkaavat ylikalastus ja eroosio. Kalastuksen säätely on Tanganjikalla erityisen haastavaa. Järven talouden piiriin kuuluu yli 20 miljoon