Pohjaveden kovuus voi selittää osan sydäntautien alueellisista eroista

Anja Hiltunen - 4.12.2008 - 15:10:00

Itäisessä Suomessa maaseutualueilla, missä käytetään pehmeää, niukasti magnesiumia sisältävää kaivovettä, on sydäninfarktitapauksia enemmän kuin kovan, magnesiumia ja kalsiumia sisältävän veden alueilla läntisessä ja eteläisessä Suomessa.

Terveydenhuollon maisteri Anne Kousa osoittaa väitöstutkimuksessaan, että sydäntautien ilmaantuvuuden alueelliset erot voivat selittyä osaksi alueellisilla eroilla pohjaveden kovuudessa. Alueellinen ero suomalaisten sydäntautikuolleisuudessa on raportoitu jo noin 60 vuotta sitten. Ero on säilynyt lähes ennallaan näihin päiviin saakka. Eniten sydäntautitapauksia on havaittu Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sepelvaltimotaudin tunnetut riskitekijät, kuten seerumin kohonnut kolesteroli, korkea verenpaine ja tupakointi selittävät osan alueellisesta erosta.

Kousa selvitti väitöstutkimuksessaan akuutin sydäninfarktin alueellisen ilmaantuvuuden ja pohjaveden kovuuden yhteyttä maaseutualueilla Suomessa 35-74 -vuotiaiden miesten joukossa vuosina 1983, 1988 ja 1993 sekä miesten ja naisten joukossa vuosina 1991-2003. Vaikka miesten riski saada sydäninfarkti on suurempi kuin naisilla, alueelliset erot ilmaantuvuudessa eivät miehillä ja naisilla poikkea toisistaan.

Tutkimus osoittaa, että sydäntautisairastuvuuden alueellisen vaihtelun taustalla täytyy olla jo tunnettujen riskitekijöiden lisäksi myös muita elinympäristöön liittyviä tekijöitä, joista ainakin osa näyttäisi kasaantuvan edelleen itäiseen Suomeen.

Muilla tutkituilla kaivoveden kemiallisilla ominaisuuksilla ei havaittu alueellista yhteyttä akuutin sydäninfarktin ilmaantuvuuteen. Kaivovesien ominaisuuksista analyysissa olivat mukana veden kovuus sekä kalsium-, magnesium-, sinkki-, alumiini-, kupari-, fluori-, rauta- ja nitraattipitoisuudet tuhansista kaivovesinäytteistä ympäri Suomen, Lappia ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen yhteydessä kehitetty pienalueiden tutkimukseen soveltuva menetelmä on hyödynnettävissä tarttumattomien tautien ja muiden terveyteen liittyvien ilmiöiden tutkimuksessa. Monikansallisia, myös kaupunkilaisväestön käsittäviä, yhtenäistä tutkimusmenetelmää noudattavia lisätutkimuksia tarvitaan vielä, jotta veden kovuuden sekä magnesiumin, kalsiumin tai molempien yhteys sydäntautiriskiin voidaan lopullisesti vahvistaa, Anne Kousa toteaa.

Valtaosa suomalaisista, lähes 4,7 miljoonaa asukasta on yhteisten vesihuoltolaitosten vedenjakelun piirissä. Noin puoli miljoonaa asukasta on vielä pienten vesiyhtymien, osuuskuntien tai omien kaivojen varassa. (Lähde: Suomen ympäristökeskus, www.ymparisto.fi)

Anne Kousan väitöstutkimus Kaivoveden kovuuden ja akuutin sydäninfarktin ilmaantuvuuden alueellinen yhteys maaseutualueilla Suomessa kuuluu kansanterveystieteen alaan.

kuuntele Kesto 4'35"

 


Lisätietoa pohjavedestä:

  • Valtion ympäristöhallinto
  • Geologian tutkimuskeskus

Haastateltavana:

  • Terveydenhuollon maisteri (väit.) Anne Kousa, Geologian tutkimuskeskus
Lähettäjä: Jukka (vieras) - 8.11.2011 - 10:34:57

Mielestäni tässä asiassa on totuuden siemen.
Omakohtaisia kokemuksia asiasta löytyy myös. Useamman vuoden ajan ihmettelin, miksi talvella on huonompi olo kuin kesällä. (voimattomuutta, paineentunnetta päässä)
Kesäisin tuli oltua enemmän mökillä uudellamaalla, jonka kaivovesi on kovaa. (kalsiumia, magnesiumia)
Helsingin kraanavedessä näitä aineita on murto-osa verrattuna mökin kaivoveteen.
Kun viimein asian tajusin ja rupesin syksyn tullen ottamaan magnesiumia tabletteina, niin olo palasi yhtä hyväksi kuin mökkikautena.
Ilmeisesti ravinnosta ei vain saanut tarpeeksi magnesiumia vaikka kuvittelin syöväni monipuolisesti.

Footer