Taitaja 2010 Oulussa

Anne Heikkinen - Kari Salmela - 7.5.2010 - 05:49:12

450 finalistia 40 ammattialan kilpailussa. Siinä lähtökohta Oulun Taitaja 2010 -ammattitaidon SM-kilpailulle, joka keräsi kolmen päivän aikana yleisöä 51 000 henkeä.

Niin kutsuttujen perinteisten ammattien suosio purjehtii hyvässä myötätuulessa, mistä Oulun Taitaja-kilpailun suosion lisäksi kertovat myös ammatillisen koulutukseen pyrkivien hakijamäärätkin.

Oulun seudun ammattiopistolle kilpailun järjestäminen oli suuri voimankoitos. Kilpailuorganisaatiossa työskenteli runsaat 1500 henkilöä.

Missä tunnelmissa Oulussa kilpailtiin? Jännittikö valmentaja-opettaja enemmän kuin suojattinsa finaalikilpailija? Millä mietteillä ensi vuoden 2011 Taitaja-kilpailun Kuopiossa järjestävä Savon ammatti- ja aikuisopisto otti viestikapulan vastaan?

Tältä sivulta löydät tapahtumasta tehtyjä haastatteluja. Kuvat näet suurempina klikkaamalla - lisää kuvia kuvagalleriassa.

Taitajista tehtyjä haastatteluja kuullaan myös YLE Puhe kanavalla Aspektissa sunnuntaina 9.5.2010 klo 12.05 ja uusintana klo 20.03 sekä lauantaina 15.5.2010 klo 06.03. Tarkemmat tiedot YLE Puheen paikallisista taajuuksista ja jakelukanavista YLE Puheen nettisivuilla.

Taitaja 2010 -kisat verkossa: http://www.taitaja2010.fi/
Taitaja 2010 -sivu Facebookissa

Vuoden 2011 kisat käydään Kuopiossa:
Taitaja 2011 -sivusto: http://www.taitaja2011.fi/
Taitaja 2011 Facebookissa

Veera kokkasi hopeaa

Kun Savon ammatti-ja aikuisopiston Veera Valtonen valmistautui kilpailupaikan huumassa ravintolakokkien SM-finaaliin, jännitti häntä valmentanut opettaja Pasi Taskinen varmaan yhtä paljon kuin kilpailija itse.
– Sellainen kutina on, että Veera pärjää, sanoi Taskinen ja seurasi silmä kovana oppilaansa työskentelyä muun yleisön seassa.

Kilpailupaikalla kävi hulina kuin parhaaseen toriaikaan. Kilpailijoiden keittiöpisteet olivat avokeittiöitä rivissä, kullekin kilpailijalle omansa. Kilpailun tuomaristo, tiukkailmeiset keittiömestarit liikkuivat pientä käytävää pitkin ja seurasivat silmä kovana kilpailijoiden jokaista liikettä. Tuomariston käytävän takana oli aita, jonka takana tungeksi yleisö. Kamerat räpsyivät ja videonauhat pyörivät.

Ei voinut kuin ihailla nuorten hyvää keskittymiskykyä. Olihan menossa SM-kisan finaali. Kilpailu, johon valmentajan kanssa oli harjoiteltu koko talvi.

Kun tulokset julistettiin, olivat ne kuuluisat mariginaalit pienet. Veera sijoittui jaetulle hopealle, eikä mestaruuteenkaan jäänyt kuin hiuksen hieno ero.
– Hyvillä mielin tätä kaikkea muistelee. Valmentautumisesta oppi todella paljon. Itse kilpailussa oleminen oli tosi hieno kokemus, sanoi Veera Valtonen.

Kesto 6'28"

Keskittynein ilmein pipeteillä

Laboranttien osastolla kilpailijat keskittyivät todella tarkkaan tehtäväänsä. Kuopiolainen Vesa Leskinen oli ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen hyvissä asemissa kilpakumppaneihinsa nähden; hän johti kilpailua, mutta tiesi, että kilpailu on tasainen ja mitä vain voi sattua. Virheitä siis vältellen eteenpäin.

– Vesa määrittää kaliumpermagnaatin pitoisuuden, jota hän käyttää määrittäessään vetyperoksidinäytteen pitoisuuden. En tiedä käytetäänkö massapitoisuutta vai molaarisuutta. Se on peruslaborantin työtehtäviin kuuluva. valottaa Savon ammatti- ja aikuisopiston opettaja Pirjo Heiskanen toisen kilpailupäivän tehtävää.

Vesa Leskinen on Heiskasen valmennettava ja arvata saattoi, että valmentajakin jännitti suojattinsa kilpailua.
– Kyllä tämä jännittää, myönsi Heiskanen.
– Mutta kyllä Vesa selviää.

Kun kilpailu oli käyty ja lopulliset tulokset saatu, oli Vesa Leskinen kilpailun neljännellä tilalla.
– Jäi aika pahasti kalvamaan. Ensimmäisen päivän jälkeen johdin, sitten tipahdin ja kolmantena ei kiri enää riittänyt. Jokunen tyhmä virhe tuli tehtyä ja se vaikutti kokonaisuuteen, tuskaili Leskinen, vaikka on vasta toisen vuosikurssin opiskelija.

Ensi vuonna SM-kisat ovat Leskisen kotikentällä Kuopiossa ja sinne nuori mies asetti seuraavan tavoitteen.

Kesto 5'13"

Asiakaspalvelua ja asennetta

– Tänä vuonna kilpailun taso oli erittäin kova. Preppausta ja harjoittelua on tehty ennen kisoja ja se kyllä näkyy. Voi sanoa, että kaikki kahdeksan loppukilpailuun päässyttä ovat voittajia, toteaa tarjoilijan lajissa tuomarina työskennellyt Petra Savolainen.

Tuomarin tehtävänä on arvioida tarjoilijan työn ammatillista osaamista. Kisapaikalle on rakennettu täysin oikeaa ravintolaa vastaava alue aitoine asiakkaineen. Savolainen kertoo, että tämän vuoden kilpailussa esille nousivat etenkin asiakaspalvelun sekä tarjoilutekniikan hallinta.

Petra Savolainen katselee ammattitaidon SM-kilpailuja sekä ammattiopettajan että alan yrittäjän näkökulmasta. Hän työskentelee Savon ammatti- ja aikuisopistossa ravintolapalveluiden ja matkailun lehtorina, mutta myös kuopiolaisen Ravintola Kummisedän yrittäjänä.
– Olen tykännyt kovasti tästä yhdistelmästä. Tässä pääsee seuraamaan missä alan osaaminen menee ja yrittäjän roolissa on myös annettavaa muille.

Taitaja-kilpailu on myös rekrytointitapahtuma.
– Tämä on työnantajalle oiva hetki katsella hyviä tyyppejä rekrytointimielessä. Tiedän, että täällä liikkuu työnantajia ja kilpailijoita pyydetään töihin samoin tein, Savolainen tuumaa.

Kesto 4'25"

Tapahtuman koko askarrutti järjestäjiä

Ouluhallin vilinässä liikkui kiireinen mies. Taitaja 2010-kilpailun projektipäällikkö Sauli Jaara on vastannut päätoimisesti vuoden 2008 alusta saakka, että kaikki toimii H-hetkellä ja kilpailu viedään laadukkaasti läpi.

Jaaran vetämässä organisaatiossa on kilpailupäivänä valtava määrä ihmisiä töissä. Esimerkiksi lajivastaavina, lajiopettajina ja muissa erikoistehtävissä on runsaat 100 opettajaa.
Lisäksi kilpailupäivinä on lähes 1300 opiskelijaa erilaisissa tukitehtävissä. Määrä on suuri jos sitä suhteuttaa vain kilpailuihin osallistuvien joukkoon ja tukihenkilöstöön. Mutta yleisöä, sitä kävi paikan päällä 51 000 henkilöä.

– Meillä oli varattu tehtävissä oleville 1500 asua ja ne loppuivat kesken. Aika paljon on väkeä tätä tekemässä, sanoo Jaara.

Projektipäällikön ilme on levollinen. Kilpailut ovat parhaassa vauhdissa, eikä organisaatiolta on kuulunut jonkun asian olevan pielessä.
– Fiilis hyvä. Tähähän on sen luotoinen tapahtuma, että kilpailu rakennetaan joka kerta uudestaan. Olen verrannut tätä linnunpoikasen lentoon lähtöön. Jonkun kerran tömähtää ennen kuin se alkaa sujua. Olemme mekin jokusen kerran joutuneet maakosketuksiin, muta on siitä vain selvitty, sanoo Jaara.

Taitaja SM-kilpailut ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Kokoluokaltaan se on hyvinkin jo massatapahtuma. Jopa Oulun kokoinen kaupunki oli vaikeuksissa majoituspaikkojen suhteen ja keskikaupungin liikennekin oli päivisin melkoisen sekaisin.
– Olen sanonut, että tämä on liian iso juttu jo nyt. En tiedä voidaanko tätä koskaan pienentää. Mitalilla on toinenkin puoli. Jos pienennetään niin se ei taas herätä niin paljoa kiinnostusta mediassa, ihmisissä ja yrityksissä, pohtii Jaara ja muistuttaa, että kisojen näkyvyys on todella tärkeää koko ammatillisen koulutuksen kannalta.

– Jos tämä tästä vielä paisuu niin löytyykö enää järjestäjiä? Ja jaksavatko organisaatiot hankkia tarvittavan määrän yhteistyökumppaneita? Meillä on 450 yhteistyökumppania ja heidän turvinhan tämä on pystytty järjestämään, sanoo Jaara.

Kesto 5'28"

Kun ihan kiva ei riitä

– Ei vielä hirvitä lainkaan. Järjestelyt ovat Kuopiossa jo hyvällä mallilla ja täällä Oulussa ollaan hakemassa oppia seuraavia kisoja varten, toteaa vuoden 2011 ammattitaidon SM-kisojen kilpailujohtaja Ilkka Kemppainen Savon ammatti- ja aikuisopistosta.

Taitajajuna matkaa siis seuraavaksi Savoon. Toukokuussa 2011 Kuopiossa kilpailee alansa Suomen mestaruuksista noin 350 nuorta 40 eri alalta. Kolmipäiväisen tapahtuman järjestävät Savon koulutuskuntayhtymä ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Tapahtuman keksipisteenä on Kuopiohalli lähiympäristöineen. Kuopioon odotetaan 40 000 kävijää.
– Tämä on merkittävä yleisötapahtuma koko Suomenkin mittakaavassa. Oulussa tapahtuman tekemiseen tarvitaan noin 1500 henkilön työpanos. Merkittävä osuus työvoimasta on opiskelijoita, joiden opintoihin tapahtuma nivoutuu työssäoppimisena, projektitöinä tai päättötöinä, Kemppainen kertoo.

Kuopion kilpailun sloganiksi on valittu Mission Pro, kun ihan kiva ei riitä! Kemppaisen mukaan Taitaja-kisat ovat muutakin kuin vain kilpailutapahtuma.
– Kyllä tämä on ammatillisen koulutuksen kehittämisväline, jolla nostetaan koulutuksen profiilia ja viedään ammatillista kolutusta eteenpäin.

Kesto 5'19"