Ruokohelpi torjuu ilmastonmuutosta Bioenergiantuotanto lisääntyy Suomessa voimakkaasti. Tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä 30 prosenttia tällä vuosikymmenellä. Osa tavoitteesta saavutettaneen perinteisillä peltoviljelykasveilla. Monivuotinen heinäkasvi ruokohelpi on osoittautunut pohjoisiin oloihin hyvin soveltuvaksi peltoenergiakasviksi. Se tuottaa jopa 12 tonnia polttokelpoista kuiva-ainetta peltohehtaarilta vuodessa. Kuopion yliopiston biogeokemian tutkimusryhmä selvitti ruokohelven viljelyn vaikutusta turvetuotannosta vapautuneen alueen kasvihuonekaasutaseisiin Linnasuolla Tuupovaarassa vuosina 2003-2005. Turvetuotantoalueelta vapautui hiilidioksidia ilmakehään hiilenä ilmaistuna 1500-2500 kg hehtaarilta vuodessa.       Professori Pertti Martikainen   Merkittävä havainto oli, että ruokohelpiviljelmä oli hiilidioksidin nielu. Vuonna 2004 viljelmä sitoi hiilidioksidia ilmakehästä hiilenä ilmaistuna lähes 2500 kg hehtaaria kohden. Ruokohelpiviljelmä oli hiilen sitoja myös vuonna 2005, vaikka lämmin ja kuiva kesä rajoitti ruokohelven kasvua ja edisti maaperän orgaanisen aineksen hajoamista. Tulos yllätti tutkijat, sanoo professori Pertti Martikainen Kuopion yliopistosta Kesto 4'07"       Mittaukset Linnasuolla tehtiin monimutkaisilla laitteistoilla. Dataa kertyi noin gigatavun verran kahdessa viikossa, kertoo tutkija Niina Hyppönen. Hänen mukaansa ruokohelpi on erittäin helppohoitoinen kasvi. Sato kerätään keväisin talven jälkeen. Yksi kasvusto tuottaa satoa jopa kymmenen vuotta. Kesto 3'56"   Tutkija Niina Hyppönen       Orgaaniset maat, kuten nurmea ja ohraa kasvat turvepellot ja turvetuotannosta vapautuvat alueet, ovat ilmakehälle ongelmallisia. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ne vapauttavat runsaasti hiilidioksidia ilmakehään. Kioton ilmastosopimus edellyttää kansallisia arvioita kasvihuonekaasutaseista eri maankäyttöluokille. Tulokset ovat lupaavia peltoenergian tulevaisuuden ja Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden kannalta. Ainakin turvetuotannosta vapautuneiden alueiden hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää ruokohelven viljelyllä.       Ruokohelven viljelyn ilmastollinen hyöty on kaksitahoinen: ensinnäkin ilmakehän kannalta hankala maankäyttöluokka muuttuu hiilidioksidia päästävästä jopa hiilidioksidia sitovaksi, ja toisaalta ruokohelvellä tuotettu bioenergia korvaa fossiilisia polttoaineita.   Kesto 2'45"       Katso myös: Ilmastotutkimus vauhtiin Kuopiossa (kantti.net, 16.2.2005) Asiaa ilmastomuutoksesta (7-osainen ohjelmasarja) (kantti.net, 2003) Toimittaja: Kari Salmela Haastateltavana: Professori Pertti Martikainen, Kuopion yliopisto Tutkija Niina Hyppönen, Kuopion yliopisto 27.3.2006