Sukkulamato edistää tutkimusta Vajaan millimetrin pituisesta sukkulamadosta on tullut tutkimuslaboratorioiden suosikkiotus. Läpinäkyvän sukkulamadon genetiikka on tutkimustoimintaan hyvin soveltuva, lisäksi matojen kasvattaminen on helppoa ja edullista. Yhden hiiren kustannuksella voidaan kasvattaa puoli miljoonaa sukkulamatoa. Sukkulamato on myös eettinen vaihtoehto muille koe-eläimille.         Professori Garry Wong   Kuopion yliopistossa on käynnissä useita sukkulamatoja hyödyntäviä tutkimushankkeita. Matojen avulla tutkitaan muun muassa kahvin ja teen terveysvaikutuksia sekä ravintorasvojen vaikutuksia elinikään. Työn alla on myös uudenlaisten lääkkeiden löytäminen aivosairauksiin. Sukkulamatotutkimus tehostuu Kuopiossa entisestäänkin, sillä yliopisto on valittu pohjoismaisen sukkulamatotutkimusverkoston koordinaattoriksi lokakuusta 2007 vuoteen 2010 saakka. Verkosto koostuu 14 tutkimuslaitoksesta, jotka edustavat viittä pohjoismaata.       Sukkulamatotutkimuksen uranuurtaja on professori Garry Wong, joka toi madot Kuopioon vuonna 1999.   Kesto 4'26" Toimittaja: Anne Heikkinen Haastateltavana: Professori Garry Wong, Kuopion yliopisto 13.9.2007