 Kohti
suurempia tutkimusryhmiä
Kuopion yliopiston vararehtori Jukka Jurvelin
patistaa rakentamaan suurempia tutkimusryhmiä.
- Se aika, että on professori, jolla on 1-2
väitöskirjatyöntekijää,
ei ole minun nähdäkseni enää
tätä päivää. Tällä
tavalla tutkimuksen tuloksellisuus ei pärjää
siinä kilpailussa mikä meitä odottaa
ja on jo olemassa tällä hetkellä,
sanoo Jurvelin, joka on
yliopiston hallinnossa tutkimuksesta vastaava
vararehtori.
Hänen mukaansa iso tutkimusryhmä, jossa
on 15-20 tutkijaa, on vaikuttavuudeltaan parempi
kuin 5-7 pientä 2-3 hengen tutkimusryhmää.
- Yksi tavoite on rakentaa tällaisia isoja
tutkimusryhmiä. Voisi ehkä puhua tutkimuslaboratorioista,
jossa toimii useampi tutkimusryhmä yhteistyössä.
Tähän suuntaan on kuljettava.
Kuopiossa tehty tutkimuksen arviointi antoi samansuuntaista
palautetta.
- Osa tutkimusryhmistä perustaa jo toimintansa
tähän ajatteluun, Jurvelin toteaa.
Kilpailu tutkimusrahoista on kovaa
| |
|
| |
Vararehtori Jukka Jurvelin |
Professori Jukka Jurvelin aloitti Kuopion yliopiston
tutkimuksesta vastaavana vararehtorina elokuun
alussa. Sitä ennen hän toimi fysiikan
laitoksella varajohtajana ja luonnontieteellisen
tiedekunnan varadekaanina.
Itä-Suomen yliopiston yksi neljästä
suuresta tiedekunnasta on luonnon- ja metsätieteen
tiedekunta.
- Kilpailu ulkopuolisesta rahasta kasvaa ja siinä
kilpailussa meidän pitää pärjätä.
Se tarkoittaa myös sitä, että meidän
pitää päästä paremmin
ulkomaalaiseen rahoitukseen. Suomalainen raha
ei välttämättä riitä,
sanoo Jurvelin.
- Tutkimuksen pitää olla aivan maailman
huippua.
Jurvelin tietää mistä puhuu. Kuopion
yliopiston fysiikan laitos hankkii 70 prosenttia
tutkimusrahoituksesta yliopiston ulkopuolelta.
- Tilanne on samanlainen aika monella tieteenalalla,
ei ainoastaan luonnontieteissä ja fysiikassa.
- Professorin tärkeimpiä tehtäviä
on hankkia rahoitusta monien muiden tehtävien
ohella. Pitkäjänteisen tutkimuksen rakentaminen,
tutkimusryhmien kokoaminen, niiden vetäminen
ja niille rahoituksen hankkiminen on suuri haaste.
Rahoituksen hankkiminen onnistuu vain siinä
tapauksessa, että tutkimus on kansainvälisesti
korkeatasoista, linjaa Jurvelin.
Itä-Suomen yliopiston yksi neljästä
suuresta tiedekunnasta on luonnon- ja metsätieteen
tiedekunta.
- Tiedekunta on erinomaisen iso, siinä on
paljon resursseja, sen johtaminen tulee aikanaan
hyvin haasteelliseksi.
Suuri tiedekunta kahdella kampuksella luo mahdollisuuksi,
mutta myös uhkia.
- Suuri mahdollisuus ja vahvuus on siinä,
että metsätieteiden osaaminen, joka
on erittäin korkeatasoista Joensuun yliopistossa,
tulee yhteistyöhön luonnontieteellisen
osaamisen kanssa Kuopion yliopistossa.
Meillä on paljon samanhenkisiä tutkimuskohteita,
meillä on toisiamme tukevaa metodiikkaa,
meillä on tieteellisiä menetelmiä
ja tieteellistä osaamista. Kun nämä
saadaan yhteen ja toisaalta kun koulutuksen puolella
kyetään hyödyntämään
osaaminen puolin ja toisin niin meistä tulee
vahvoja.
- Uhkana tietysti kaksi erillistä kampusta,
joilla ei ole ollut keskinäistä vuorovaikutusta
eikä keskinäistä yhteistyötä.
Jos näitä ei saada toimimaan, ei saavuteta
niitä tavoitteita, joita Itä-Suomen
yliopistolle on asetettu, Jurvelin toteaa.
  |
Kesto 18'08" |
|
