Lastenvalvojille kovaa kritiikkiä: Lapsen etu jää vähälle huomiolle erotilanteissa "Huoltoriitelyä ehkäisevää sovintotyöskentelyä ei hyödynnetä riittävästi, sopimuksia vahvistetaan rutiininomaisesti kiinnittämättä huomiota perheen eri osapuolten erokriisiin ja sen käsittelemiseen ja erityisesti lapsen näkökulma unohtuu" kritisoi yhteiskuntatieteiden tohtori Mari Antikainen harvinaisessa Kuopion yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessaan. Antikaisen väitöskirja on ensimmäinen sosiaalityön väitöskirja, jossa tarkastellaan lastenvalvojina toimivien sosiaalityöntekijöiden ammatillisia asiantuntijakäytäntöjä ja asiantuntijuutta.     Lastenvalvojien tuki vanhempien yhteistoiminnalle ja yhteisymmärrykselle näyttää jääneen kehittymättä ja on pahimmillaan pelkistynyt virallisten sopimusten allekirjoittamiseksi, kirjoittaa Antikainen ja ihmettelee joissakin kunnissa olevan käytäntönä, että viranomainen ei edes kuule lasta saadakseen tämän mielipiteen selville. -Käytäntö vaihtelee kunnittain. Joissain kunnissa kuuleminen tehdään, sanoo Antikainen. Hän tutki 14 pohjoissavolaisen kunnan ja kaupungin lastenvalvojien toimintamalleja. Omassa työssään Karttulan kunnan perusturvajohtajana hän katselee aitiopaikalta erotilanteiden käsittelyä. Antikaisen tutkimuksen keskeisin tulos on, että lastenvalvojien asiantuntijuutta tulee vahvistaa lapsilähtöisyyden ja sovintotyöskentelyn osalta. Lapsenhuoltolain hengen mukaisesti vanhempien välinen sopimus on vahvistettava lapsen edun näkökulmasta. Lapsen etua tulkitaan usein lyhyenkin tapaamisen perusteella ja siten herää kysymys, tulisiko asiantuntijakäytäntöjen kehittyä laaja-alaisemmiksi? Antikainen päätyy siihen johtopäätökseen, että lapsen oman osallistumisen astetta tulee vahvistaa. Lisäksi lastenvalvojan on lapsen edun lisäksi tarkasteltava koko perheen etua, eli sopimustilanteessa on otettava perheen eri osapuolet huomioon.   YTT Mari Antikainen       Antikainen pääsee kiinni myös aiheeseen, josta teki lisensiaattityönsä pari vuotta sitten. Pääsääntöisesti naisia olevat sosiaalityöntekijät ja lastenvalvojat eivät osaa kuunnella miehen välittämää viestiä. Riitatilanteissa päätökset tehdään aivan liian usein äidin hyväksi. -Lapsen ja koko perheen edun selvittämistä tukeva kokonaisvaltainen työkäytäntö voi parhaimmillaan ennaltaehkäistä huoltoriitakierrettä, Antikainen muistuttaa. Hän kritisoi lastenvalvojia liian sopimusteknisestä suhtautumisesta.Tutkimuksessa erottui kaksi erilaista lastenvalvojan työn tyyppikäytäntöä: vahva juridinen eli ns. sopimustekninen tyyppikäytäntö ja heikompi perhekokonaisuutta tulkitseva eli ns. psykososiaalinen tyyppikäytäntö. Tutkimuksen perusteella kiintymyssuhdeteoria soveltuu vahvistamaan sopimuspalvelun kehittämistä, koska sen avulla lastenvalvojien huomiota voidaan kiinnittää lapsen kehitykseen ja lapselle läheisiin ihmissuhteisiin sekä vanhempien oman eroprosessin merkitykseen.   Kiintymyssuhdeteoria jäsentää sopimustilannetta merkittävästi. Tutkimuksen perusteella kiintymyssuhdeteorian soveltaminen vahvistaisi asiantuntijuutta sovintotyöskentelyssä. Lisäksi se lisää lastenvalvojan työn ammatillisen ohjauksen ja neuvonnan tasoa. Kiintymyssuhdeteoria painottaa perhekokonaisuuden huomioimista ja soveltuu siten vahvistamaan eron osapuolten tunnetyöskentelyä vahvan juridisen asiantuntijuuden ohella. Kesto 24'15"     Katso myös: Kuopiolaistutkimus: Avioerotilanteissa sosiaalityöntekijät asenteellisia isiä kohtaan kantti.net Toimittaja: Kari Salmela Haastateltavana: YTT Mari Antikainen, Kuopion yliopisto 9.1.2008