Suomi pyrkii siviilikriisinhallinnan suurvallaksi Kuopiossa toimintansa aloittanut kriisinhallintakeskus on ottanut kovan tavoitteen. Se pyrkii viemään Suomen siviilikriisinhallinnan suurvallaksi.  Keskus pyrkii yhdistämään suomalaisten kokemukset kriisialueilla toimimisesta sekä kriisinhallintaan liittyvän tutkimuksen ja yritysten tuotekehittelyn. Mutta minkälaisten ongelmien parissa keskus painii? Kuopion yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Jarmo Ahonen kertoo minkälaiset tietotekniset, jopa arkiset ongelmat voivat olla kriisien syinä. Keskuksen johtaja Ari Kerkkänen puolestaan kertoo siitä kuinka haasteellisia tehtäviä keskuksella on. Henkilökunnan rekrytointi on yksi sellainen.         Johtaja Ari Kerkkäinen         Professori Jarmo Ahonen Kuopion yliopisto ja kriisinhallintakeskus tutkivat minkälaisia ongelmia järjestelmien toimimattomuus voivat aiheuttaa. Voihan olla, että kriisitilanteessa järjestelmien kaatuminen romahduttaa hallinnon tai esimerkiksi terveydenhuollon toiminnan ja sitä kautta vauhdittaa kriisin syvenemistä, pohtii Ahonen. Yksi kuuluisimpia esimerkkejä on kun Kymenlaaksossa terveydenhuollon tietojärjestelmä romahti ja koko terveydenhuoltojärjestelmä oli siellä tämän ajan suurissa vaikeuksissa. Aikoja ei voinut antaa, osa potilaskortistotiedoista oli pimeänä, ja niin edelleen. Kaikkiin suuriin järjestelmiin jää virheitä, muistuttaa Ahonen. Hänen mukaansa järjestelmän suunnittelussa ei oteta huomioon kaikkia niitä asioita, joita pitäisi tai järjestelmää ei tehdä muutoin kunnolla.   Kesto 8'31"   Toimittaja: Kari Salmela Haastateltavana: Johtaja Ari Kerkkäinen, Siviilikriisinhallintakeskus CMC Kuopio Professori Jarmo Ahonen, Kuopion yliopisto 3.10.2007