Pohjaveden kovuus voi selittää
osan sydäntautien alueellisista eroista
Itäisessä Suomessa maaseutualueilla,
missä käytetään pehmeää,
niukasti magnesiumia sisältävää
kaivovettä, on sydäninfarktitapauksia
enemmän kuin kovan, magnesiumia ja kalsiumia
sisältävän veden alueilla läntisessä
ja eteläisessä Suomessa. Terveydenhuollon
maisteri Anne Kousa osoittaa väitöstutkimuksessaan,
että sydäntautien ilmaantuvuuden alueelliset
erot voivat selittyä osaksi alueellisilla
eroilla pohjaveden kovuudessa. Alueellinen ero
suomalaisten sydäntautikuolleisuudessa on
raportoitu jo noin 60 vuotta sitten. Ero on säilynyt
lähes ennallaan näihin päiviin
saakka. Eniten sydäntautitapauksia on havaittu
Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sepelvaltimotaudin
tunnetut riskitekijät, kuten seerumin kohonnut
kolesteroli, korkea verenpaine ja tupakointi selittävät
osan alueellisesta erosta.
Kousa selvitti väitöstutkimuksessaan
akuutin sydäninfarktin alueellisen ilmaantuvuuden
ja pohjaveden kovuuden yhteyttä maaseutualueilla
Suomessa 35-74 -vuotiaiden miesten joukossa vuosina
1983, 1988 ja 1993 sekä miesten ja naisten
joukossa vuosina 1991-2003. Vaikka miesten riski
saada sydäninfarkti on suurempi kuin naisilla,
alueelliset erot ilmaantuvuudessa eivät miehillä
ja naisilla poikkea toisistaan. Tutkimus osoittaa,
että sydäntautisairastuvuuden alueellisen
vaihtelun taustalla täytyy olla jo tunnettujen
riskitekijöiden lisäksi myös muita
elinympäristöön liittyviä
tekijöitä, joista ainakin osa näyttäisi
kasaantuvan edelleen itäiseen Suomeen.
Muilla tutkituilla kaivoveden kemiallisilla ominaisuuksilla
ei havaittu alueellista yhteyttä akuutin
sydäninfarktin ilmaantuvuuteen. Kaivovesien
ominaisuuksista analyysissa olivat mukana veden
kovuus sekä kalsium-, magnesium-, sinkki-,
alumiini-, kupari-, fluori-, rauta- ja nitraattipitoisuudet
tuhansista kaivovesinäytteistä ympäri
Suomen, Lappia ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimuksen yhteydessä kehitetty pienalueiden
tutkimukseen soveltuva menetelmä on hyödynnettävissä
tarttumattomien tautien ja muiden terveyteen liittyvien
ilmiöiden tutkimuksessa. Monikansallisia,
myös kaupunkilaisväestön käsittäviä,
yhtenäistä tutkimusmenetelmää
noudattavia lisätutkimuksia tarvitaan vielä,
jotta veden kovuuden sekä magnesiumin, kalsiumin
tai molempien yhteys sydäntautiriskiin voidaan
lopullisesti vahvistaa, Anne Kousa toteaa.
Valtaosa suomalaisista, lähes 4,7 miljoonaa
asukasta on yhteisten vesihuoltolaitosten vedenjakelun
piirissä. Noin puoli miljoonaa asukasta on
vielä pienten vesiyhtymien, osuuskuntien
tai omien kaivojen varassa. (Lähde: Suomen
ympäristökeskus, www.ymparisto.fi)
Anne Kousan väitöstutkimus Kaivoveden
kovuuden ja akuutin sydäninfarktin ilmaantuvuuden
alueellinen yhteys maaseutualueilla Suomessa kuuluu
kansanterveystieteen alaan.
![kuuntele](../../../../elements/real_image2.gif) ![kuuntele](../../../../elements/mp3_icon.gif) |
Kesto 4'35" |
|