Onko
kosteusvoiteella todella ihoa suojaavaa vaikutusta?
Ihon orvaskesi suojaa meitä ympäristön
fysikaalisilta, kemiallisilta ja biologisilta
uhkatekijöiltä, ja toisaalta estää
veden liiallisen pääsyn ihon läpi.
Tämän suojakerroksen toimintahäiriö
johtaa ihon kuivumiseen ja ärtymiseen, kuten
atooppisesta ihottumasta kärsivillä
potilailla tai esimerkiksi ihoon kohdistuvan UV-säteilyn,
lämpötilavaihteluiden tai kuivuuden
seurauksena. Suojakerroksen toiminnan parantamiseen
käytetään runsaasti erilaisia ihonhoitotuotteita.
Tällaisten tuotteiden markkina-arvon arvioidaan
olevan kymmeniä miljardeja euroja vuosittain.
Tuotteissa käytettävien raaka-aineiden
valinta perustuu kokemusperäiseen tietoon
ilman tieteellistä näyttöä
vaikutusmekanismeista. Tieteelliset käsitykset
suojakerrokseen vaikuttavista molekylaarisista
tekijöistä ovat muuttumassa ja uusi
perustutkimustieto alalta antaa paremmat mahdollisuudet
hoitotuotteiden kehittämiselle. Samoin uusien,
ihon toimintaa paremmin kuvaavien mittausmenetelmien
kehittäminen auttaa kehitystyössä
merkittävästi ja antaa myös tuotteiden
markkinoinnille kilpailuedun.
Kuopion ja Turun yliopistojen ja Finnfeeds Finland
OY:n, Lumene OY:n, Delfin Technologies OY:n, ja
Oy Foodfiles Ltd:n yhteistyönä on käynnistymässä
laaja TEKES-rahoitteinen hanke ihon suojatekijöiden
tutkimiseksi, uusien tutkimusmenetelmien käyttöönottamiseksi
ja uusien mallien kehittämiseksi. Hankkeessa
pyritään lisäämään
Suomessa tehtävän korkealaatuisen, ihoon
keskittyvän perustutkimuksen keskinäistä
yhteistyötä, luomaan yhteistyöverkkoja
ulkomaisiin keskuksiin ja samalla parantamaan
suomalaisen raaka-ainetuotannon ja teollisuuden
kilpailuasemaa kiristyvillä kansainvälisillä
markkinoilla.
Kolmevuotisessa tutkimuksessa käytetään
hyväksi 10 vuotta sitten Kuopion yliopiston
biolääketieteen laitoksella kehitettyä
keinoihomallia, joka muistuttaa rakenteeltaan
ja toiminnaltaan hyvin paljon ihmisen ihoa. Keinoiholla
voidaan testata muun muassa lääkevoiteiden
ja kosmetiikkatuotteiden vaikutuksia ihoon. Uusi
laki kieltää kosmetiikkatuotteiden testaamisen
eläimillä. Tässä tutkimuksessa
UVB-valolla aiheutetaan vaurioita keinoiholle.
UVB-valo on lyhytaaltoisempaa säteilyä
kuin UVA-valo. Kumpikin voi aiheuttaa ihoärsytystä
ja UVB on yhdistetty pitkäaikaisessa altistuksessa
myös ihosyövän kehittymiseen.
Tutkimushankkeeseen osallistuvat Kuopion yliopiston
biolääketieteen laitoksen anatomian
yksiköstä dosentti Raija Tammen tutkimusryhmä,
biokemian laitokselta tri Thomas Dunlopin ryhmä,
farmasian teknologian ja biofarmasian laitokselta
tri. Marjukka Suhonen ja BioMater keskuksesta
professori Reijo Lappalainen. Turun yliopistosta
ovat mukana kliiniseltä laitokselta professori
Veli-Matti Kähärin ja biolääketieteen
laitokselta professori Juha Peltosen ryhmät.
UV-säteilyllä myös hyviä
vaikutuksia ihoon
Atoopikolla ja useimmilla ikäihmisillä
on kuiva iho. Syy on ihon pitkäketjuisten
rasvojen, keramidien puute. Ultraviolettisäteily
paksuntaa ihon pintakerroksia, heikentää
tulehdusreaktioita ja lisää keramidien
tuotantoa ihosoluissa. Keramidit muodostavat pääosan
ihon läpäisyesteestä. Läpäisyesteen
kunto ratkaisee pitkälti ihon kuivuuden.
Kosteus voidaan sitoa ihoon keramidien, vaseliinin,
vahojen ja muiden rasvojen lisäksi myös
perus- ja kosteusvoiteilla, joissa on vettä
sitovia aineita, humektantteja. Sellaisia ovat
muun muassa glyseroli, glykolit, sokerit, urea
ja suolat. Sopiva perus- tai kosteusvoide parantaa
lievän ihottuman.
  |
Kesto 4'09" |
|
