kantti.net

Suden suojelu ei ole Suomessa sillä tasolla mitä voimassa olevalla sääntelyllä pyritään saamaan aikaan. Myös suojelun yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on koetuksella, kun susimäärien kasvattaminen koetaan uhaksi niin elinkeinolle kuin turvallisuudellekin.

Itä-Suomen yliopistossa aiheesta väitellyt hallintotieteiden maisteri Suvi Borgström kaipaakin suden suojeluun uusia ohjauskeinoja.
– Viimeisimpien tietojen mukaan susikanta on kääntynyt roimaan laskuun. Tilanne ei suden näkökulmasta kovin hyvältä näytä, Borgström toteaa.

EU:n luontodirektiivi vaatii suden suojelulle suotuisaa tasoa, mutta tämä ei käytännössä toteudu.
–  Viime aikoina on puhuttu paljon salametsästyksestä johon on pyritty lain muutoksilla puuttumaankin. Tämä on juuri se ongelma, millä tavoin valvontaa pystyttäisiin parantamaan.

Kun perinteisellä oikeushallinnollisella toiminnalla, eli kielloilla ja rangaistuksilla, ei ole suotuisaan suojeluun tasoon päästy, Borgström kaipaa suden suojelulle aiempaa toimivampia ja kannustavampia ohjauskeinoja.

–  Korvausjärjestelmä voisi perustua susien lukumäärään alueella. Tämän perusteella maksettaisiin tukea potentiaalisille vahingonkärsijöille riippumatta vahinkojen tapahtumisesta. Tämä loisi kannustimen suojella susia ja ennaltaehkäistä vahinkoja, Borgström toteaa.

Kesto 5'07"

HTM Suvi Borgströmin väitöskirja Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? Ekologis-juridinen näkökulma suden suojelun yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 17.6.2011.

Kuvituskuva: dalliedee (CC-BY 2.0)