Selvitysmies puoltaa hammaslääkärikoulutuksen palauttamista Kuopioon Hammaslääketieteen valtakunnallista kehittämistä selvittänyt professori Risto-Pekka Happonen esittää hammaslääkärikoulutuksen aloittamista Kuopion yliopistossa. Selvitysmies ehdottaa, että Kuopion yliopistoon otettaisiin vuosittain sisään 30 hammaslääketieteen opiskelijaa.     Happonen esittää opetusministeri Sari Sarkomaalle luovuttamassaan muistiossa hammaslääketieteen aloituspaikkojen lisäämistä koko maassa noin sadasta 160:een, jolloin tutkintotavoite olisi noin 150 tutkintoa vuodessa, vuodesta 2008 alkaen. Lisäksi koulutusta ja sen läpäisevyyttä tulee parantaa kehittämällä erityisesti alkuvaiheen opetusta ja lisäämällä kliinisiä opettajia opetusterveyskeskuksiin. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusituvan mukaan Happosen selvityksessä on haettu selkeää ja pysyvää ratkaisua itäisen Suomen ja myös Keski-Suomen vaikean hammaslääkäritilanteen korjaamiseksi. - Kuopion yliopistolla on mahdollisuus käynnistää hammaslääketieteen koulutus syksyllä 2008, mikäli asia ratkaistaan opetusministeriössä erillispäätöksellä. Odotamme opetusministerin kantaa selvitykseen, ja jos kanta on myönteinen, myös siihen miten koulutuksen rahoitus järjestetään, Uusitupa toteaa. Kuopion yliopiston näkemys on, että valtiovalta osallistuu koulutuksen kustannuksiin täysimääräisesti. Happonen ehdottaa raportissaan, että Kuopion yliopistoon otettaisiin vuosittain 30 hammaslääketieteen opiskelijaa. Koulutus käynnistettäisiin kuitenkin 15 opiskelijan aloituspaikalla. Kuopion yliopiston suunnitelma koulutuksen toteuttamiseksi perustuu kiinteään yhteistyöhön Savonia-ammattikorkeakoulun, KYS:n, alueen terveyskeskusten ja keskussairaaloiden kanssa. Suunnitelmissa on, että opetuksen edellyttämä opetusklinikka sijoitettaisiin Savonia-ammattikorkeakoulun tiloihin.       Rehtori Matti Uusitupa   - Kuopion yliopistossa on hyvin laaja lääketieteen ja terveystieteen koulutus. Voimme rakentaa hyvin nopealla aikavälillä uuden hammaslääketieteen koulutusohjelman, sanoo Uusitupa. Uusitupa pitää jatkossa 30 aloituspaikkaa sopivan kokoisena Kuopion yliopistolle. Hammaslääkärikoulutuksen aloittaminen Kuopiossa ei nopeasti Uusituvan mukaan ratkaise Itä- ja Keski-Suomen hammaslääkäripulaa. - Nyt on todella kiire aloittaa koulutus. Ensimmäiset opiskelijat voisivat valmistua siinä 2012-2013. Silloin tämä pula on pahempi kuin nyt, mutta jos ei nyt toimita, niin ollaan mitä suurimpien ongelmien edessä, sanoo Uusitupa.   Hän muistuttaa, että myös erikoislääkäreistä ja hammaslääketieteen kouluttajista alkaa olla pula Itä-Suomessa. Kuopion yliopisto on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa ennakkokartoituksen saatavilla olevista opettajista. Uusituvan mukaan 30 opettajaksi sopivaa henkilöä löytyi selvityksessä. Koulutuksen toteutuessa hammaslääketiede sijoittuisi omana laitoksenaan osaksi Kuopion yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa. Dekaani Jukka Pelkosen mukaan Kuopion hammaslääkärikoulutus vastaisi erityisesti alueen terveyskeskusten hammaslääkärivajeen täyttämiseen. Kuopion yliopiston hammaslääkärikoulutuksen esitystä valmistellut professori Matti Närhi kiittelee Happosen raporttia erittäin perusteellisesta ja kokonaisvaltaisesta otteesta. Närhi uskoo, että Kuopiossa järjestettävä hammaslääkärikoulutus pystyisi hyvin vastaamaan hammaslääkärivajeen täyttämiseen. Närhi muistuttaa, että Kuopion yliopiston hammaslääkärikoulutus oli jo aikoinaan kustannustehokasta, ja sitä se tulisi olemaan myös koulutuksen käynnistyessä uudelleen. - Opiskelijat valmistuivat Kuopion hampaasta hammaslääkäreiksi, eikä opiskelijakato ollut suurta, Närhi muistelee Kuopion hammaslääketieteellisen historiaa. Happosen muistiossa Kuopion yliopiston vuosittaiseksi tutkintotavoitteeksi ehdotetaan 29, kun aloituspaikkoja on 30. Selvitysmies Happonen toteaa, että koulutustarvetta tulee Suomessa seurata ja tarkistaa jatkuvasti hoitopalvelujen saatavuuden, valmistuvien hammaslääkärien ja hammaslääkärien työllisyystilanteen perusteella. Happonen arvioi ehdotetun uuden koulutusyksikön ja hammaslääkärien koulutusmäärän lisäämisen vuosittaisiksi kustannuksiksi yhteensä noin 5,3 miljoonaa euroa vuodesta 2013 eteenpäin. Koulutuksen käynnistämisvaiheen kustannukset vuosina 2008-2012 olisivat keskimäärin 2,9 miljoonaa euroa vuodessa. Terveyspalvelujärjestelmän yksiköille ja opiskelijoille hajautetusta kliinisestä hoitoharjoittelusta aiheutuvat kustannukset selvitysmies ehdottaa korvattavaksi lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen erityisvaltionosuudesta.         Kuuntele Matti Uusituvan haastattelu. Toimittajana Mika Moksu   Kesto 5'31" Selvitysmiehen raportti Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:40) on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla. Katso myös: Peruspalveluministeri Paula Risikko: Itä-Suomen hammaslääkäripulaan saatava apua kantti.net Hammaslääketieteellisestä odotetaan opetusministeriön päätöksiä Kuopion yliopiston tiedote Toimittajat: Kari Salmela, Mika Moksu Haastateltavana: Rehtori Matti Uusitupa, Kuopion yliopisto 23.8.2007