Jari Huttunen on tutkimuksissaan paneutunut tekojärvien
kasvihuonekaasupäästöihin. Hän
kirjoitti IPCC:n vuonna 2006 julkaisemaan ohjeistoraporttiin
tekojärvien ja luonnonjärvien kasvihuonetaseista.
Tekojärvien kasvihuonekaasupäästöjen
tutkimus käynnistyi Kuopion yliopistossa
1990-luvun puolivälissä.
Jari Huttunen tutkii varsinaisesti ruokohelven
hiilitaseita Kuopion yliopistossa, mutta valmistelee
parhaillaan väitöskirjaa tekojärvistä.
Väitöskirja valmistuu syksyllä
2008. Tekojärvien metaani- ja hiilidioksidipäästöjen
tutkijoita on maailmassa vähän.
Tekojärvien globaaleja ilmastovaikutuksia
ei vielä juurikaan tunneta, koska tekojärvien
tarkkaa pinta-alaa maapallolla ei tiedetä.
Tekojärvien luokitteluunkaan ei ole yhtenäisiä
perusteita. Kuitenkin esimerkiksi niiden metaanipäästöjen
osuus kaikista ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä
on arvioitu varsin suuriksi, Jari Huttunen kertoo.
Tällä hetkellä tekojärviä
ei ole pakollista laskea mukaan kansallisiin kasvihuonekaasutaseisiin.
Tekojärvien päästöt vaihtelevat
vuodesta toiseen muun muassa sään vaihteluiden
mukana.
Tekoaltaat ja -järvet liittyvät paljolti
vesivoimaan ja sähköntuotantoon. Brasilian
sähköntuotannosta 80 % tuotetaan vesivoimalla,
josta osa tulee tekojärvistä, samoin
Norjassa vesivoima on tärkeä sähköntuotannon
kannalta.
Suomen tekoaltaat Lokka ja Porttipahta ovat pinta-alaltaan
suuria, mutta tekoaltaiden kokonaispinta-ala Suomessa
on pieni. Lokka on pinta-alaltaan läntisen
Euroopan suurin. Jos Vuotoksen allas päätetään
rakentaa, olisi se pinta-alaltaan Lokan ja Porttipahdan
väliltä.
![kuuntele](../../../../elements/real_image2.gif) ![kuuntele](../../../../elements/mp3_icon.gif) |
Kesto 6'28" |
|